Vuosi on pimeimmillään, eikä Etelä-Suomessa valoa toistaiseksi tuo edes kaivattu lumi. Tunnelmaa kaamoksen keskelle luodaan jouluvaloilla ja elävillä tulilla, ja monessa kodissa kynttilöitä poltetaankin nyt ahkerasti. Myös takkavalkea, ulkoroihut ja saunominen kuuluvat itsestäänselvästi joulun aikaan.

Tunnelmallinen loppuvuosi on paloturvallisuuden kannalta riskialtista aikaa. Kiinteistölehti muistuttaa, että Suomessa syttyy vuosittain lähes 3000 asuntopaloa, ja kertaa artikkelissaan vinkkejä paloturvallisuuden parantamiseen. Listalta löytyvät tutut ohjeet mm. palovaroittimen toiminnan varmistamisesta ja kynttilöiden polttamisesta vain valvotusti, ja taloyhtiöiden velvollisuuksista yleisten tilojen paloturvallisuuteen liittyen muistutetaan.

Taloyhtiöissä tyypilliset haasteet liittyvät palokuormaan, avonaisiin palokatkoihin ja paloturvallisuusjärjestelmien huoltoihin. Paljolta huolelta säästytään, jos turvallisuuskysymyksiin on kiinntetty huomoita jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Hyvin suunniteltu ei kuitenkaan riitä, jos toteutus ontuu.

Keskeistä on, että rakentamisessa käytetyt materiaalit ovat paloturvallisia ja että niitä on käytetty oikein. Tästä tulisi taloyhtiöllä olla varma tieto, ja tarvittaessa asia on syytä selvittää. Sama pätee omakotitalojen asukkaisiin – on aina tärkeää varmistua siitä, että esimerkiksi eristeenä käytetyt materiaalit ovat todellisuudessakin sitä mitä taloon on suunniteltu käytettävän. Paloturvallisen eristeen korvaaminen vähemmän turvallisella ratkaisulla muodostaa merkittävän riskin.

Syttyneistä tulipaloista moni olisi estettävissä noudattamalla yleistä huolellisuutta ja tähän tulee tottakai ensisijaisesti pyrkiä. Mutta on myös hyvä tiedostaa, että jos onnettomuus sattuu kohdalle, asunnon rakenteellisilla ratkaisuilla ja käytetyillä materiaaleilla on paljon merkitystä palon leviämisen ja vahinkojen suuruuden kannalta.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja, Rockwool Finland

Ympäristöministeriö myöntää avustusta puurakentamisen koulutuksen kehittämiseen. Ministeriön hiljattain julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että tavoitteena on tukea tulevien rakentamisen ammattilaisten koulutusta siten, että se vastaa entistä paremmin erityisesti teollisen puurakentamisen ja modernin puutuoteteollisuuden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

”Puun käyttö rakentamisessa on nopeassa kehitysvaiheessa. Se teollistuu, monipuolistuu korkeampiin ja suurempiin rakennuksiin, digitalisoituu, kansainvälistyy ja etsii yhteyttä muihin materiaaleihin”, kuvaa Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino ja kertoo, että yhdeksi puurakentamisen kasvun esteeksi on tunnistettu kapeikot osaamisessa ja koulutuksessa.

Materiaaliin katsomatta on tärkeää, että rakentamisen lähtökohtana ovat aina laatu ja osaaminen. Mitä laajempi ymmärrys eri materiaaleista ja niiden käyttömahdollisuuksista alalla toimivilla on, sen paremmin pystytään vastaamaan paitsi kuluttajien tarpeisiin mm. asumisviihtyisyyden ja turvallisuuden osalta, myös aikamme ilmastohaasteisiin. Kun uusia tulevaisuuden tekijöitä koulutetaan rakennusalalle, olisikin tärkeää, että heille syntyisi mahdollisimman kattava ymmärrys rakentamisen kokonaisuudesta ja siihen liittyvistä näkökulmista.

Puurakentamisen suosion kasvu ilmiönä liittyy laajempaan ilmastoystävällisen rakentamisen trendiin. Myös eristeteollisuus tekee kunnianhimoista, eteenpäin katsovaa työtä kestävän tulevaisuuden eteen. Luonnon materiaaleista, kivestä ja lasista, valmistettavan mineraalivillan yhä kehittyvät kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuudet tekevät siitä ilmaston kannalta kestävän vaihtoehdon. Kun rakentamisen päästöjä mitattaessa huomioidaan koko rakennuksen elinkaari, korostuu toimivien kierrätysratkaisujen merkitys.

Puun käytön yleistyminen yhä suurempien ja korkeampien rakennuksien materiaalina tuo mukanaan mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, joista yksi on paloturvallisuus. Esimerkiksi puurakenteisten kerrostalojen kohdalla on keskeisen tärkeää, että käytettävät eristeet ovat palamattomia. Tämä tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Uuden osaamisen myötä syntynee uusia mahdollisuuksia hyödyntää olemassaolevia rakennusmateriaaleja. Vahva kokonaisuuksien hallinta ja monipuolinen ammattitaito ovat laadukkaan rakentamisen ytimessä nyt ja tulevaisuudessa – rakennettiinpa sitten kivestä, puusta tai molemmista.

Gunnar Forsman
Finnisol ry:n puheenjohtaja

On arvioitu, että Suomeen rakennettiin sotien jälkeen ainakin 200 000 rintamamiestaloa. Näistä sympaattisista puurakenteisista, harjakattoisista omakotitaloista moni on yhä pystyssä ja asuinkäytössä. Monille oma rintamamiestalo on jopa asumishaaveiden täyttymys.

Rintamamiestalot on rakennettu aikana, jolloin nykyiset energiatehokkuusvaatimukset olivat tuntematon käsite. Tuolloin talot lämmitettiin polttamalla puuta uuneissa ja puuhelloissa. Sittemmin asumisen standardit ovat muuttuneet ja lämmitys on monissa taloissa toteutettu muilla keinoin, vaikka alkuperäisiäkin ratkaisuja on vielä käytössä.

Rintamamiestalot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä ja on hienoa, että ne ovat asunnonostajien keskuudessa yhä arvossaan. Moni nuoripari ja perhe haaveilee tänäkin päivänä kodikkaasta ”mummonmökistä”. Samaan aikaan ilmastokysymykset koetaan yhä tärkeämpinä, ja asumisessa pyritään energiatehokkuuteen. Suomen oloissa ympäri vuoden asuttavan vanhan rakennuksen lämmittäminen on myös kustannuskysymys.

Vanhankin rakennuksen energiatehokkuutta voi onneksi merkittävästi parantaa korjausrakentamisen keinoin. Lisäämällä lämmöneristeitä rakenteisiin ja vaihtamalla ikkunat monikerroksisiksi saadaan jo aikaan merkittävä muutos, jota kiittää niin ilmasto kuin kukkaro.

Lämmöneristeitä lisättäessä on kuitenkin tärkeä ottaa huomioon mahdollisesti lisääntyvä tarve ilmanvaihdossa, jotta kosteusongelmilta vältytään. Eristystyö onkin aina viisainta jättää hoidettavaksi ammattilaisille, jotka ymmärtävät, kuinka talon kokonaisuus on suunniteltu. Puurakenteiseen taloon on tärkeää valita paloturvallinen ja energiatehokas eriste. Nopeasti kuivuva mineraalivilla on helppo asentaa, eikä sen kanssa tarvitse murehtia myöskään homehtumisesta. Eristemateriaalina mineraalivilla on tehokas lämmöneristäjä, jonka avulla vanhan puutalon lämmityskulut pysyvät kurissa.

Petri Viljanen, Paroc