Ympäristöministeriö julkaisi virkamiesnäkemyksen siitä, mitä sen hallinnonalalla tulisi seuraavalla vaalikaudella tehdä. Rakentaminen ja siten myös eristäminen on vahvasti läsnä näkemyksessä. Julkaisua lukiessa tuli hieman mukailtuna mieleen vanhan kansan sanonta, jonka mukaan vanha konsti saattaa joskus olla parempi kuin pussillinen uusia. Katsotaanpa tarkemmin esitystä.

Otsikon ”Suomi on hiilineutraali” alla virkamiehet linjaavat, että rakentamisen ilmastovaikutuksia vähennetään keinoina rakentamisen ohjaukseen liittyvän koko elinkaaren päästölaskennan luominen sekä rakentamiselle asetetut raja-arvot. Edelleen tulisi näkemyksen mukaan rakennetun ympäristön energia- ja ilmastovaikutusten seurantajärjestelmää kehittää. Tarjolla on siis uusia rakenteita, sääntöjä ja järjestelmiä.

Kaupunkiseutujen kehittämistä ja asumista koskien puolestaan esitetään, että valtio tukisi ja osoittaisi voimavaroja kuntien ja maakuntien vähähiilisyys-, resurssiviisaus- ja kiertotalouskokeiluihin ja verkostoihin. Tässä näkemyksessä kiehtoo sekä vahva usko valtion visionäärisyyteen ohi tuotekehityksen poimia menestysratkaisut että ajassamme yleinen tarve alleviivata kokeiluja. Kokeilukulttuuri kun ei itse asiassa ole lainkaan uusi asia. Esimerkiksi mineraalivillaeristeiden kehityksessä se on ollut elinehto: vuosikymmenten tuotekehityksen myötä nykytuotteissa on koeteltua kestävyyttä ja opittuja ominaisuuksia.

Julkiset hankinnat ovat volyymiltään aina kiehtova kohde, peräti 35 miljardia euroa. Ne halutaan näkemyksessä valjastaa kiertotalous- ja ilmastotavoitteita tukeviksi laatimalla asiasta strategia. Ministeriö haluaa myös varata resursseja kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen toimintaan. Kiertotaloutta halutaan lisäksi helpottaa tehostamalla yhdyskunta- ja pakkausjätteiden kierrättämistä ja tehdään erilliskeräys nykyistä helpommaksi. Jälleen summaten: strategialla ja julkisella rahoituksella parannetaan maailmaa. Ehdottomana plussana on samalla todettava, että rakentamisen materiaalisivuvirtojen nykyistä parempi hyödyntäminen on erinomainen tavoite.

Vedetään sitten vähän yhteen. Kun virkamiesnäkemyksen rakentamiseen liittyvän ”pussillisen uusia keinoja” hieman karrikoiden tiivistää, niin ympäristöministeriön virkamiehet haluavat suojella ilmastoa ja ympäristöä lisäämällä perinteisiä ministeriöiden työkaluja eli järjestelmiä, sääntöjä ja rakenteita, julkista rahaa sekä strategiapapereita.

Markkinoiden, kilpailun sekä hyväksi koettujen ja pitkän historian omaavien ratkaisujen sivuttaminen on merkille pantavaa. Onkin tarpeen muistuttaa esimerkiksi mineraalivillaeristeiden erinomaisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen soveltuvista ominaisuuksista: ne säästävät energiaa, eivät vaadi huoltoa ja kestävät vaivatta koko rakennuksen iän. Pitkään käytössä olleiden materiaalien ominaisuudet myös tunnetaan erittäin hyvin.

Voidaankin todeta, että vanhassa on vara parempi myös, kun katsotaan eteenpäin. Kiertotalouden isoja kysymyksiä on nimenomaan rakentamisen materiaalisivuvirtojen hyödyntäminen. Mineraalivilla on tähänkin käypä esimerkki: puhtaista luonnon raaka-aineista valmistettuna se on täysin kierrätettävissä. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, jos nykyinen toimii hyvin. Eikä pussillinen uusia keinoja missään nimessä tee hyvästä vanhasta konstista tarpeetonta, vaan päinvastoin. Tarvitaan molemmat. Rakentamisessa ja eristämisessäkin trendien perässä juoksemisen sijaan on viisasta ja pitkäjänteistä tukeutua todistetusti toimivaan. Mineraalivilla kun todella on ympäristön ystävä.

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Group

Kirjoitus on julkaistu 20.3.2019.

Rakennettu ympäristö vastaa merkittävästä osasta yhteiskunnan kokonaispäästöjä. Rakennusten tilojen lämmityksen osuus koko Suomen energiankulutuksesta on noin 30 %. Tehokkuutta on varaa parantaa. Osa rakennuskannasta on vanhempaa ja se on mielekästä purkaa uuden alta, kun taas merkittävä osa on seuraavaksi korjattava. Energiatehokkuutta tuleekin parantaa sekä uudis- että korjausrakentamisessa.

Rakennusten elinkaaret ovat pitkiä. Hyvin rakennettu rakennus voi olla puolivälinkrouvissaan joskus puolen vuosisadan kohdalla ja jatkaa siitä korjattuna yli vuosisadan ikään. Tai paljon pidemmällekin. Tämä tarkoittaa, että rakennuskantaa koskevilla ilmastoratkaisuilla on aidosti ylisukupolvista vaikuttavuutta. Remonttia ei tehdä pelkästään oma eläkeikä mielessä, vaan pikemminkin lastenlasten tilojen käyttö.

Rakennusten suunnittelusta lähtien ratkaisujen on tuettava tavoitetta energiatehokkuudesta. Eristäminen on hyvä esimerkki tästä. Mineraalivillan rakenne on erityisen hyvin lämpöä eristävä. Lämpö pysyy sisällä ja lämmityskustannukset alhaalla. Mineraalivillaeristeet eivät lisäksi vaadi huoltoa ja kestävät vaivatta koko rakennuksen iän.  Ne todella ovat pitkän elinkaaren ja pitkien, positiivisten ilmastovaikutusten eristevalinta.

Uudisrakentamisen vuosittaisen volyymin vastatessa noin yhtä prosenttia olemassa olevasta rakennuskannasta, on vuonna 2050 noin 70 % koko rakennuskannasta rakennuksia, jotka ovat olemassa jo tänään. Ainoa oikea johtopäätös alati kiristyvien päästötavoitteiden saavuttamiseksi on siis se, että olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta tulee parantaa merkittävästi.

Ajankohtaisessa keskustelussa liikenteen päästöjen vähentämisestä on puhuttu 2030-luvun valinnoista sähkö- ja polttomoottorien välillä. Rakentamisessa ylisukupolvisia ilmastovalintoja tehdään joka päivä, niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Siksikin on niin tärkeää, että valinnat vaikkapa eristemateriaaleja koskien perustuvat lujaan faktaan herttaisten mielikuvien sijasta.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja, Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 8.3.2019.