Mineraalivillan ja homeen välillä ei ole yhteyttä

Kouvolan Sanomien (21.9.2019) Talotohtori-palstalla käsiteltiin ”Valesokkelit olisi pitänyt kieltää” -otsikolla 60-70-lukujen taitteessa rakennetun omakotitalon lämmitysratkaisun muuttamista. Sama kirjoitus oli julkaistu Itä-Savossa, Länsi-Savossa, Etelä-Saimaassa ja Kymen Sanomissa.

Kysyjä suunnitteli siirtymistä vesikiertopattereista suorasähkölämmitykseen, jolloin lämmitysputkisto valesokkelin viereltä poistuisi. Kysyjä pohti, miten sokkelirakenne pysyisi jatkossakin kuivana.

Talotohtorin vastauksessa viitataan 1960-luvun rakentamismuotiin, jossa korkeasokkelisten ja puolitoistakerroksisten rintamamiestalojen sijaan tavoitteena oli mahdollisimman matalalinjainen talo.

Ottamatta kantaa Talotohtorin neuvoihin, jotka varmasti ovat perusteltuja, kiinnitti tekstissä huomion seuraava kohta: ”Kun hengittävän purun tilalle tuli mineraalivilla ja pinnoitteeksi muovimatto, katettiin pöytä lattiasienelle ja homeille.”

Lause voi helposti antaa vaikutelman, että mineraalivillan ja homeen välillä olisi jonkinlainen suora yhteys, vaikka näin ei suinkaan ole. Menneiden vuosikymmenien rakentamisen käytännöt eivät vastaa nykypäivän standardeja, ja tuon ajan asuntojen sisäilmaongelmien syyt löytyvät ennemmin rakentamisen virheistä kuin käytetyistä materiaaleista.

Nykyisin tiedetään, että kaikkia materiaaleja on erittäin tärkeä käsitellä oikein jo rakennusvaiheessa. Rakennetta ei saa päästää kastumaan ja rakenteella on oltava kuivumiskykyä. Tutkimusten mukaan mineraalivilla on huokoinen, diffuusioavoin materiaali, joka mahdollistaa vesihöyryn kulkeutumisen ja näin ollen myös muiden rakenteiden kuivamisen eristeen läpi mahdollisen kastumisen jälkeen. Mineraalivilla ei myöskään homehdu. Näin mineraalivilla osana rakennetta ei siis ole riski, vaan erittäin turvallinen eristevalinta.

Oikein asennettuna mineraalivilla ei siis kata pöytää lattiasienelle ja homeille, vaan päin vastoin terveelliselle sisäilmalle.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Vastine on julkaistu 2.10.2019 Etelä-Saimaassa, Kymen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa, ja tällä sivulla 4.10.2019.

Vastine: Mineraalivilla ei kastu helposti ja kuivuu nopeasti, jos rakenne antaa siihen mahdollisuuden

Aamulehti uutisoi 31.7. tamperelaisen Tammelan koulun siirtymisestä väistötiloihin. Syynä ovat oppilaita ja henkilökuntaa piinanneet sisäilmaongelmat. Jutussa valotetaan myös koulun 1950-luvulla rakennetun tiilirakennuksen sisäilmaongelmien syitä.

Tampereen tilapalvelut Oy:n sisäilma-asiantuntija Laura Pyykkö sanoo lehdelle, että sisäilmaongelmien yksi perimmäinen syy on ulkoseinän tiili-villa-tiili-rakenne. Pyykön mukaan kyseessä on aikakautensa tyypillinen riskirakenne, johon olisi jo rakennusvaiheessa pitänyt tehdä tuuletusväyliä. ”Mineraalivilla pääsee vaurioitumaan, kun se kastuu eikä tuuletu”, Pyykkö luonnehtii lehdelle.

Pyykön kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että jo rakennusvaiheessa materiaalia kuin materiaalia on erittäin tärkeä käsitellä oikein. Oleellista on, että rakennetta ei päästetä kastumaan ja rakenteella on kuivumiskykyä. 1950-luvulla tiilijulkisivut rakennettiin ajalle tyypillisesti olemattomalla tuuletusraolla ja usein tämän nimellisen raonkin täytti muurauslaasti. Kovalla vesisateella kastunut tiilijulkisivu johti laastipurseiden välityksellä veden eristeisiin, jotka saattoivat pysyä pitkään kosteina, kun kuivattavaa ilmaväliä ei ollut. Nykyisin tiilijulkisivun takana on 35-40 mm avoin ilmarako, joka estää paitsi rakenteen kastumisen, myös mahdollistaa kosteuden nopean poistumisen. Virheistä on siis opittu ja nykyisin tehtävät tiili-villa-tiili -rakenteet ovat erittäin kosteusturvallisia, pitkäikäisiä ja vikasietoisia rakenteita.

Mineraalivilla läpäisee ilman kosteutta ja mahdollistaa siksi rakenteiden nopean kuivumisen kastumisen jälkeen. Mineraalivilla ei myöskään homehdu. Näin mineraalivilla osana rakennetta ei siis ole riski, vaan erittäin hyvä ja turvallinen eristevalinta parempaan sisäilmaan pyrittäessä.

Toivon mukaan Tammelan koulun kunnostustyöt onnistuvat, ja oppilaat sekä henkilökunta pääsevät taas työskentelemään kauniissa koulurakennuksessaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Vastine on julkaistu tällä sivulla ja Aamulehdessä 14.8.2019.

Vastine Lumirin toimitusjohtaja Marko Makkoselle: Mineraalivilla ei ole ongelma vaan osa ratkaisua

Puupohjaisia akustiikkaratkaisuja valmistavan Lumirin toimitusjohtaja Marko Makkonen esitti Helsingin Sanomien mainosliitteessä 5.6.2019 mineraalivillasta virheellisiä väittämiä, jotka vaativat oikaisua.

Makkosen mukaan ”Mineraalivillapitoiset akustiikkamateriaalit sisältävät terveydelle vaarallisia aineita ja ovat merkittävä sisäilmaongelmien aiheuttaja.” Oman yrityksensä tuotteisiin viitaten hän totesi, että ”luonnonmateriaaliin perustuva ratkaisu on paitsi biohajoava ja kierrätettävä, myös esteettisesti kaunis ja ehdottoman turvallinen”.

Sisäilmaongelmia ja niiden syntymekanismeja on tutkittu paljon, ja nykyisin tiedetään, että ongelmia syntyy silloin, kun rakenteiden toteutus, huolto ja kunnossapito eivät vastaa suunniteltua. Tämä pätee kaikkiin materiaaleihin. Keskeistä onkin suunnata huomio rakentamisen laadukkaaseen, ammattitaidolla toteutettuun kokonaisuuteen sekä asiantuntevaan kunnossapitoon. Valitettavasti yhä tapaa vanhentuneita käsityksiä, joissa yksi materiaali leimataan ongelmalliseksi. Tämä ei palvele kuluttajia sen enempää kuin rakentajiakaan.

Mineraalivilloja on tutkittu vuosikymmenet ja ne on todettu turvallisiksi materiaaleiksi, joilla on monia erinomaisia ominaisuuksia niin sisäilman kuin esimerkiksi paloturvallisuuden näkökulmasta: tuotteet täyttävät RTS:n päästöluokituksen vaativimman M1-luokan vaatimukset, niitä voidaan käyttää kosteissakin olosuhteissa kuten uimahalleissa, ne ovat palamattomia ja ääniteknisesti tunnetusti aivan omassa luokassaan.

Makkonen korostaa omien tuotteidensa luonnollisuutta ja kierrätettävyyttä. Tosiasiassa myös mineraalivillat valmistetaan kierrätettävissä olevista luonnonmateriaaleista eli kivestä ja lasista, ja niiden uusiokäyttömahdollisuudet paranevat jatkuvasti. Kiertotalouteen siirtyminen on koko alan yhteinen tavoite, jonka eteen tehdään töitä hyvin tuloksin: parhaillaan on käynnissä EU:n tukema WOOL2LOOP-hanke, joka keskittyy puhtaasti rakennusteollisuuden mineraalivillajätteiden hyötykäyttöön.

Keskustelua eri eristemateriaalien ominaisuuksista on hyvä käydä, mutta suotavaa olisi, että se tapahtuisi reilun kilpailun hengessä ja faktoihin perustuen.

Tero Virrantuomi
Tuotepäällikkö
Paroc Oy Ab

Vastine on julkaistu 12.6.2019.

Vastine: Mineraalivilla on hyvä eriste turvaamaan terveen sisäilman

Kansanedustajaehdokas Jaakko Ukkola korosti perustellusti sisäilmaongelmien ratkaisemista vaalipuheenvuorossaan (Kaleva 27.3.). Monin tavoin ansiokkaassa puheenvuorossa silmään pisti yksi kohta, jossa Ukkola vertasi mineraalivillan aiheuttavan ”samat oireet kuin mikä tahansa sisäilman epäpuhtaus”. Puheenvuoro edellyttää lyhyttä vastausta.

Mineraalivillalla on muutama todistettu ominaisuus, jotka on tärkeä tietää puhuttaessa sisäilmasta. Se ei homehdu. Mineraalivilla läpäisee ilmaa ja kastuessaan kuivuu nopeasti. Näin se on perusrakenteeltaan ihanteellinen torjumaan tyypillisiä sisäilmaa heikentäviä vaikutuksia. Mineraalivillaeristeet eivät myöskään vaadi huoltoa ja kestävät vaivatta koko rakennuksen iän.

On erinomaista, että sisäilma puhuttaa myös eduskuntavaaleissa. Ongelmat ovat kiistatta aitoja ja tilanne on korjattava. Katse on kuitenkin kohdistettava tarkasti ja rakentamisen kokonaisuuteen. Oikealla rakentamisella raikas ja terveellinen sisäilma on taattu. Mineraalivilla ei ole ongelma, vaan yksi sisäilmaratkaisu oikein käytettynä.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja, Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 29.3.2019.