Alkusyksyn aikana kaupunkiympäristön meluhaitat ovat puhuttaneet pääkaupunkiseudulla. Keskustelua on käyty mm. yöllisen juhlimisen äänistä Kampissa, rakennustyömaiden aamuvarhain alkavasta melusta Kauniaisissa ja Jätkäsaaressa, raitiovaunujen kirskunnasta Käpylässä ja vuosittain järjestettävän Flow-festivaalin aiheuttamista meluhaitoista Suvilahdessa.

Kaupungissa asuessa ääniltä ei voi kokonaan välttyä. Terassit, raitiovaunut ja festivaalit kuuluvat kaupunkiympäristöön ja ovat osa sen viehätystä. Rakentaminenkaan ei kasvukeskuksissa lopu. Normaalin elämän tulisi kuitenkin olla mahdollista jokaiselle asuinpaikkaan katsomatta, eivätkä ulkoa kantautuvat äänet saisi missään nimessä vaarantaa lepoa ja hyvinvointia.

Kansallisen meluselvityksen mukaan lähes 40 prosenttia kaupunkilaisista asuu paikassa, joka on päivisin melualuetta eli joilla tie- ja katuliikenteen melutaso ylittää päiväajan ohjearvotason 55 dB. Kaupungistumisen edetessä muuttovirta käy pikkupaikkakunnilta suuriin asutuskeskuksiin, ja tulevaisuuden Suomessa melukysymykset koskettanevatkin yhä useampia. Tämä asettaa kaupunkisuunnittelulle ja rakentamiselle haasteita, mutta onneksi myös ratkaisuja löytyy. Yksi keskeisistä asioista, joihin on syytä kiinnittää huomiota, on eristäminen ja siihen liittyvät materiaalivalinnat.

Betonirakenteisissa julkisivuissa käytetään usein eristeen päälle tehtävää eristerappausta. Näissä rakenteissa mineraalivilloilla saadaan muihin eristeisiin verrattuna jopa 3 desibeliä parempia ilmaääneneristyslukuja liikennemelua vastaan – käytännössä siis tuplasti parempaa eristävyyttä! Mineraalivilla onkin ehdoton valinta kaupunkiasuntoja rakennettaessa. Etenkin vilkkaimpien katujen varrella eristemateriaalin meluntorjuntaominaisuuksilla on todella paljon merkitystä.

Onnistuneilla eristämisen ratkaisuilla pystytään pitämään ei-toivotut äänet kodin seinien ulkopuolella. Silloin ei aamuvarhainen työmaiden jyske herätä ennen aikojaan, ja iltaisin voi käpertyä kirjan kanssa nojatuoliin tai vetää peiton korviin silloinkin, kun naapuritalon terassilla tanssitaan salsaa.

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 27.8.2019.

Koulujen alkaessa keskustelu opettajien työhyvinvoinnista on jälleen ajankohtainen. Liian moni uupuu jo uransa alkuvaiheessa, ja alanvaihto on yleistä. Tilanne on laadukkaaseen koulutukseen nojaavan yhteiskuntamme kannalta huolestuttava, ja keinoja opettajien jaksamisen ja työssäviihtyvyyden parantamiseksi onkin syytä pohtia laajalti.

Yksi keskeinen, vähemmälle huomiolle jäänyt kuormittava tekijä opettajan työssä on levoton ääniympäristö. Puheenpulina, pulpetinkansien kolina ja tuolien kirskunta sekoittuvat käytävistä kuuluvaan askelten töminään, jonkun repussa pirahtaa puhelin soimaan ja takarivissä kinastellaan – tällaisia olosuhteita kukaan tuskin kaipaisi omalle työpaikalleen. Suurissa ryhmissä melu on arkipäivää, ja se vaikuttaa niin opettajien jaksamiseen kuin oppilaiden keskittymiseen, käytökseen ja oppimiseen. Pitkät päivät jatkuvan hälyn keskellä syövät energiaa ja työskentelyn iloa. Keinoja ongelman ratkaisemiseksi on kuitenkin olemassa.

Onnistuneilla akustiikkaratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla pystytään tehokkaasti vaimentamaan melua ja luomaan rauhalliset olosuhteet työnteolle ja opiskelulle. Aihetta käsitteli blogikirjoituksessa konseptikehittäjä ja entinen opettaja Pauli Pallaskorpi, joka kertoo akustiikkaratkaisujen ja materiaalivalintojen vaikuttaneen omalla kohdallaan merkittävästi hänen opettajantyön aikaiseen kokemukseensa työhyvinvoinnista – enemmän kuin hän tuolloin ymmärsikään. Pallaskorven mukaan sekä opettajien että työnantajan pitäisi tuntea paremmin kouluissa vallitsevat työskentelyolosuhteet ja niiden vaikutukset terveyteen. Tähän on helppo yhtyä.

Ääniympäristöltään ihanteellisten tilojen suunnittelu ja rakentaminen on kokonaisuus, jossa tarvitaan näkemystä ja ammattitaitoa. Eristemateriaaleista mineraalivilla on ylivoimainen ääntä eristäviltä ominaisuuksiltaan, ja paloturvallisena ja kestävänä materiaalina se soveltuu muutenkin hyvin käytettäväksi oppilaitoksissa ja julkisissa tiloissa. Villaisilla vaimennuslevyillä voidaan muodostaa paitsi ensiluokkaisesti toimivia, myös visuaalisesti miellyttäviä ratkaisuja erilaisiin tiloihin ja ympäristöihin. Perinteisissä luokkahuoneissa äänitasoa voidaan alentaa mm. kattoon asennettavilla äänenvaimennuslevyillä, kun taas avoimissa työskentelytiloissa toimivat hyvin äänen etenemistä ja vaakaheijastuksia vähentävät seinävaimennuslevyt.

Ääniergonomiset seikat eivät yksin ratkaise opettajien työssäjaksamisen ongelmia, mutta tärkeä osa kokonaisuutta ne ovat. Rakennukset ja tilat vaikuttavat hyvinvointiin, ja miellyttävä ääniympäristö parantaa suuresti elämänlaatua.

Satu Nurminen
Markkinointiviestintäpäällikkö ISOVER
Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 15.8.2019.

Melu on tutkitusti ilmansaasteiden ohella yksi keskeisimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan laajaan ympäristöterveyskyselyyn pohjautuvan asiantuntija-artikkelin mukaan altistuminen melulle voi muun muassa aiheuttaa stressiä, vähentää viihtyvyyttä ja häiritä unta. Tämä on helppo uskoa – varmasti jokainen meistä on kokenut, miltä tuntuu herätä poran jyrinään liian varhain lauantaiaamuna, kun seinän takana tehdään remonttia. Jos tilanne on jatkuva, siitä on hupi kaukana.

Ulkoa tuleva liikenteen aiheuttama melu on kaupungeissa yleinen ongelmien aiheuttaja, mutta rakennusten ääneneristävyyteen vaikuttavat myös monet muut seikat aina teknisistä järjestelmistä rappukäytävästä kuuluviin ääniin. Heikosti eristetyissä taloissa jopa naapurin television ja radion äänet voivat muodostua piinallisiksi. Rakennusten ääneneristävyyteen kannattaakin panostaa myös muualla kuin pahimmilla melualueilla – tämä pätee niin koteihin kuin työpaikkoihin, joilla melu on työtehon kannalta merkittävä häiriötekijä.

Eristemateriaalilla on meluntorjunnan kannalta paljonkin väliä. Betonirakenteisissa julkisivuissa on yleistynyt eristeen päälle tehtävä eristerappaus. Näissä rakenteissa mineraalivilloilla saadaan muihin eristeisiin verrattuna tyypillisesti jopa 3 desibeliä parempia ilmaääneneristyslukuja liikennemelua vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa tuplasti parempaa eristävyyttä liikennemelua vastaan. Mineraalivilla on siis ykkösvalinta, kun halutaan rakentaa äänimaisemaltaan rauhallisia tiloja.

Eristevalintoihin kannattaa kiinnittää huomiota muutoinkin kuin rakennusten julkisivuissa. Hyvä ääneneristys huoneiston sisällä lisää asumisen viihtyvyyttä mahdollistaen rauhallisen levon, yksityisyyden, keskittymisen työhön ja vaikkapa aloittelevan viulistin harjoitukset ilman ympäristön kohtuutonta kärsimystä. Parhaimmillaan hyvä eristäminen voikin parantaa yleisen elämänlaadun ohella myös perhe- ja naapurisuhteita!

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 20.6.2019.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus kertoi (mm. Helsingin Sanomat 18.3.2019) liikennemelun lisäävän stressiä ja häiritsevän unta. Samassa todettiin, että Suomessa melua vähentää asuntojen hyvä eristys. THL:n mukaan erityisesti melualueilla sijaitseviin rakennuksiin kannattaisikin rakentaa riittävän hyvä äänieristys.

Puheenvuoro on erittäin tärkeä. Puutteelliset ääniolosuhteet aiheuttavat merkittävää haittaa kansanterveydelle ja kansantaloudelle. Asumiseen liittyvän hyvinvoinnin ja terveyden keskeisimpiä tekijöitä on hyvä äänieristys. Hyvä äänieristäjä pitää liikenteen melun ulkona ja takaa kodin rauhan. Yhtä lailla on tärkeää huomata, että eristämisen valinnoilla on myös merkitystä. Otetaan käytännön esimerkki.

Betonirakenteissa julkisivuissa on yleistynyt eristeen päälle tehtävä eristerappaus. Näissä rakenteissa mineraalivilloilla saadaan muihin eristeisiin verrattuna tyypillisesti 3 desibeliä parempia ilmaääneneristyslukuja liikennemelua vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa tuplasti parempaa eristävyyttä liikennemelua vastaan.

Rakentamisen ratkaisut ovat aina kokonaisuus. Erilaisilla valinnoilla kyetään täsmävaikuttamaan myös ilahduttavasti esille nousseeseen, erittäin tärkeään hyvinvointitekijään eli melun torjumiseen. Tehdään siis hyviä, faktoihin ankkuroituja valintoja ja näin entistä parempaa suomalaista asumista.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja, Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 26.3.2019.