Tekijä: into-digital

Vastine: Mineraalivilla ei kastu helposti ja kuivuu nopeasti, jos rakenne antaa siihen mahdollisuuden

Aamulehti uutisoi 31.7. tamperelaisen Tammelan koulun siirtymisestä väistötiloihin. Syynä ovat oppilaita ja henkilökuntaa piinanneet sisäilmaongelmat. Jutussa valotetaan myös koulun 1950-luvulla rakennetun tiilirakennuksen sisäilmaongelmien syitä.

Tampereen tilapalvelut Oy:n sisäilma-asiantuntija Laura Pyykkö sanoo lehdelle, että sisäilmaongelmien yksi perimmäinen syy on ulkoseinän tiili-villa-tiili-rakenne. Pyykön mukaan kyseessä on aikakautensa tyypillinen riskirakenne, johon olisi jo rakennusvaiheessa pitänyt tehdä tuuletusväyliä. ”Mineraalivilla pääsee vaurioitumaan, kun se kastuu eikä tuuletu”, Pyykkö luonnehtii lehdelle.

Pyykön kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että jo rakennusvaiheessa materiaalia kuin materiaalia on erittäin tärkeä käsitellä oikein. Oleellista on, että rakennetta ei päästetä kastumaan ja rakenteella on kuivumiskykyä. 1950-luvulla tiilijulkisivut rakennettiin ajalle tyypillisesti olemattomalla tuuletusraolla ja usein tämän nimellisen raonkin täytti muurauslaasti. Kovalla vesisateella kastunut tiilijulkisivu johti laastipurseiden välityksellä veden eristeisiin, jotka saattoivat pysyä pitkään kosteina, kun kuivattavaa ilmaväliä ei ollut. Nykyisin tiilijulkisivun takana on 35-40 mm avoin ilmarako, joka estää paitsi rakenteen kastumisen, myös mahdollistaa kosteuden nopean poistumisen. Virheistä on siis opittu ja nykyisin tehtävät tiili-villa-tiili -rakenteet ovat erittäin kosteusturvallisia, pitkäikäisiä ja vikasietoisia rakenteita.

Mineraalivilla läpäisee ilman kosteutta ja mahdollistaa siksi rakenteiden nopean kuivumisen kastumisen jälkeen. Mineraalivilla ei myöskään homehdu. Näin mineraalivilla osana rakennetta ei siis ole riski, vaan erittäin hyvä ja turvallinen eristevalinta parempaan sisäilmaan pyrittäessä.

Toivon mukaan Tammelan koulun kunnostustyöt onnistuvat, ja oppilaat sekä henkilökunta pääsevät taas työskentelemään kauniissa koulurakennuksessaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Vastine on julkaistu tällä sivulla ja Aamulehdessä 14.8.2019.

Asuntomessuilta vinkkejä remonttireiskoille

Kouvolassa järjestettävillä Suomen Asuntomessuilla on tänä vuonna ennätysmäärä korjausrakentamiskohteita, ja alkava viikko (29.7.-4.8.2019) onkin teemaltaan Remppaviikko. Viikon aikana messuvieraat pääsevät tutustumaan alueen vanhaan rakennuskantaan, minkä lisäksi omiin remonttihankkeisiinsa saa halutessaan asiantuntijoiden neuvoja. Tämä onkin monelle vapaa-ajan remonttireiskalle hyödyllinen mahdollisuus: ammattilaisen ohjeet auttavat pääsemään lopputulokseen, jonka takaa ei paljastu ikäviä yllätyksiä useidenkaan vuosien kuluessa.

Remppaviikon teema puhuttelee monia suomalaisia. Meillä on perinteisesti ollut vahva korjaamisen ja itse tekemisen kulttuuri, ja mikäpä sen parempaa kuin antaa vanhoille rakennuksille uusi elämä, jossa oman käden jälki näkyy. Rakennuksen elinkaaren pidentäminen vanhaa korjaamalla on myös ekologisesta näkökulmasta katsottuna järkevää.

Korjausrakentamisessa, kuten rakentamisessa yleensäkin, on tärkeää huolellisen suunnittelun ohella se, että itse toteutus vastaa suunniteltua. Ongelmia syntyy, jos tekijällä on enemmän intoa kuin taitoa, ja ymmärrys eri materiaalien käyttöominaisuuksista puuttuu. Tämä pätee myös eristämiseen.

Mineraalivillaeristeiden etuna on eräs tärkeä ominaisuus, jota jokainen remonttimies kiittää – nimittäin hyvä asennettavuus. Helposti käsiteltävän materiaalin ansiosta työ sujuu vaivatta ja ilolla. Tästä huolimatta kokemattoman remontoijan on aina suositeltavaa kääntyä eristysasioissa ammattilaisten puoleen.

Laadukkailla ja kestävillä mineraalivillaeristeillä voidaan kätevästi päivittää vanha rakennus nykyaikaan. Lopputuloksessa yhdistyvät lämpö, rauhallisuus, paloturvallisuus ja raikas sisäilma – toisin sanoen kaikki tärkeimmät ainekset hyvään asumiseen!

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Kirjoitus on julkaistu 29.7.2019.

Katse asuntojen ekotoimivuuteen

Kouvolan Pioneeripuistossa alkavat pian Suomen Asuntomessut. Perinteikäs tapahtuma kokoaa yhteen rakennus-, remontointi-, sisustus- ja viherrakentamisalojen yritykset ja esittelee messuvieraille uusia asumisen ratkaisuja sekä rakentamisen ideoita, historiaa unohtamatta.

Monissa messukohteissa tavoitellaan tänä vuonna ekotoimivuutta ja pientä hiilijalanjälkeä yhdistettynä asumismukavuuteen. Tähän liittyvät mm. energiataloudellisuus ja kestävän kehityksen mukaiset materiaalivalinnat, jotka syystäkin ovat tärkeitä monille asunnon hankintaa suunnitteleville.

Ekotoimivuuden käsitteen avulla kuvataan kodin toimivuuden tasoa suhteessa ympäristökuormaan: nykyajan hyvä asuminen ei tingi sen enempää asukkaan kuin ympäristönkään hyvinvoinnista. Myös hyvä eristäminen huomioi niin ekologiset seikat, mukavuuden kuin turvallisuuden.

Luonnon raaka-aineista valmistettavissa mineraalivillaeristeissä yhdistyvät kaikki edellä mainitut tärkeät ominaisuudet. Ne ovat ekologisesti kestävä valinta, sillä niiden valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin alle puolessa vuodessa. Koko elinkaarensa aikana ne säästävät jopa yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energiamäärän. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kehittyessä vinhaa vauhtia ympäristöhyödyt kasvavat entisestään.

Asukkaan kannalta mineraalivillaeristeiden ehdottomia etuja ovat niiden palamattomuus ja hyvä ääneneristävyys. Ne myös kestävät rakennuksen koko käyttöiän ilman, että niitä tarvitsee huoltaa.

Rakentamisen ratkaisuissa valinnanvaraa on runsaasti, mikä voi olla kodin hankkijalle haaste. Asuntomessujen parhaita puolia onkin mahdollisuus katsella ja vertailla, saada tietoa uusista innovaatioista ja uusia näkökulmia vanhoihin ratkaisuihin. Tältä pohjalta oman unelmakodin ääriviivat vähitellen tarkentuvat ja varmuus päätösten tekemiseen kasvaa.

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 11.7.2019.

Paloturvallisuus esillä uuden hallituksen ohjelmassa

Antti Rinteen hallitus julkaisi kesäkuun alussa laajan hallitusohjelman, joka ohjaa sen työtä seuraavat vuodet. Rakentamiseen ja asumiseen liittyviä kirjauksia on mukana runsaasti. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) kiinnitti huomiota kirjauksiin paloturvallisuudesta. Ne ovat seuraavat:

  • Kehitetään palomääräysten materiaalineutraaliutta niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee.
  • Selvitetään myös, onko puurakentamisen palomääräyksiä syytä keventää.

SPEK:in johtaja Karim Peltonen näki kirjaukset haastavina ja edellytti ratkaisukeskeistä sekä vastakkainasettelua välttävää lähestymistä tärkeässä kysymyksessä. Peltosen kannanotto on perusteltu. Pelastusopiston kokoaman tilaston mukaan Suomessa kuoli viime vuonna ennätyksellisen vähän ihmisiä tulipaloissa. On tärkeä jatkossakin pitää huolta erinomaisesta paloturvasta.

Hallitusohjelmassa paloturvallisuusmääräysten nostaminen ”tikunnokkaan” kytketään puurakentamisen edistämiseen. Pienemmän asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen tavoittelu ei saa perustua ihmisten turvallisuuden heikentymiseen. Peltonen tarjoaa ulospääsyksi haastaviksi tulkitsemistaan kirjauksista tutkimus- ja kehityspanostusten suuntaamista puurakentamisen teknisen ja rakenteellisen suojauksen kehittämiseen. Mitä enemmän on osaamista, sitä paremmat ovat ratkaisut ja tuotteet.

Puurakenteiden rakenteellinen paloturvallisuus perustuu muun muassa palamattoman lämmöneristeen sekä kipsilevyjen palolta suojaavaan vaikutukseen. Myös mineraalivillavalmistajien näkökulmasta yhteistä haastetta on katsottava hallitusohjelmakirjauksiin nähden eri suunnasta. Hallituksen tunnistamaa ongelmaa ei ratkaista palomääräyksiä heikentämällä, vaan puurakenteiden palotestistandardeja kehittämällä. Muutoksessa tarvitaan luonnollisesti puutuoteteollisuudelta aktiivista otetta. Mineraalivillaeristeteollisuus on valmiina standardointihaasteeseen. Ihmisille tulee taata jatkossakin aikaa poistua palavasta rakennuksesta ja pelastajille aikaa pelastaa ne henkilöt, jotka eivät rakennuksesta itse ulos selviydy. Hyvillä testimenetelmillä tämän voi tehdä nykyistä huomattavasti kustannustehokkaammin.

Susanna Tykkä-Vedder
Application Manager
Timber & Frame Constructions
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 27.6.2019.

Hyvä ääneneristäminen parantaa elämänlaatua

Melu on tutkitusti ilmansaasteiden ohella yksi keskeisimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan laajaan ympäristöterveyskyselyyn pohjautuvan asiantuntija-artikkelin mukaan altistuminen melulle voi muun muassa aiheuttaa stressiä, vähentää viihtyvyyttä ja häiritä unta. Tämä on helppo uskoa – varmasti jokainen meistä on kokenut, miltä tuntuu herätä poran jyrinään liian varhain lauantaiaamuna, kun seinän takana tehdään remonttia. Jos tilanne on jatkuva, siitä on hupi kaukana.

Ulkoa tuleva liikenteen aiheuttama melu on kaupungeissa yleinen ongelmien aiheuttaja, mutta rakennusten ääneneristävyyteen vaikuttavat myös monet muut seikat aina teknisistä järjestelmistä rappukäytävästä kuuluviin ääniin. Heikosti eristetyissä taloissa jopa naapurin television ja radion äänet voivat muodostua piinallisiksi. Rakennusten ääneneristävyyteen kannattaakin panostaa myös muualla kuin pahimmilla melualueilla – tämä pätee niin koteihin kuin työpaikkoihin, joilla melu on työtehon kannalta merkittävä häiriötekijä.

Eristemateriaalilla on meluntorjunnan kannalta paljonkin väliä. Betonirakenteisissa julkisivuissa on yleistynyt eristeen päälle tehtävä eristerappaus. Näissä rakenteissa mineraalivilloilla saadaan muihin eristeisiin verrattuna tyypillisesti jopa 3 desibeliä parempia ilmaääneneristyslukuja liikennemelua vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa tuplasti parempaa eristävyyttä liikennemelua vastaan. Mineraalivilla on siis ykkösvalinta, kun halutaan rakentaa äänimaisemaltaan rauhallisia tiloja.

Eristevalintoihin kannattaa kiinnittää huomiota muutoinkin kuin rakennusten julkisivuissa. Hyvä ääneneristys huoneiston sisällä lisää asumisen viihtyvyyttä mahdollistaen rauhallisen levon, yksityisyyden, keskittymisen työhön ja vaikkapa aloittelevan viulistin harjoitukset ilman ympäristön kohtuutonta kärsimystä. Parhaimmillaan hyvä eristäminen voikin parantaa yleisen elämänlaadun ohella myös perhe- ja naapurisuhteita!

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 20.6.2019.

Vastine Lumirin toimitusjohtaja Marko Makkoselle: Mineraalivilla ei ole ongelma vaan osa ratkaisua

Puupohjaisia akustiikkaratkaisuja valmistavan Lumirin toimitusjohtaja Marko Makkonen esitti Helsingin Sanomien mainosliitteessä 5.6.2019 mineraalivillasta virheellisiä väittämiä, jotka vaativat oikaisua.

Makkosen mukaan ”Mineraalivillapitoiset akustiikkamateriaalit sisältävät terveydelle vaarallisia aineita ja ovat merkittävä sisäilmaongelmien aiheuttaja.” Oman yrityksensä tuotteisiin viitaten hän totesi, että ”luonnonmateriaaliin perustuva ratkaisu on paitsi biohajoava ja kierrätettävä, myös esteettisesti kaunis ja ehdottoman turvallinen”.

Sisäilmaongelmia ja niiden syntymekanismeja on tutkittu paljon, ja nykyisin tiedetään, että ongelmia syntyy silloin, kun rakenteiden toteutus, huolto ja kunnossapito eivät vastaa suunniteltua. Tämä pätee kaikkiin materiaaleihin. Keskeistä onkin suunnata huomio rakentamisen laadukkaaseen, ammattitaidolla toteutettuun kokonaisuuteen sekä asiantuntevaan kunnossapitoon. Valitettavasti yhä tapaa vanhentuneita käsityksiä, joissa yksi materiaali leimataan ongelmalliseksi. Tämä ei palvele kuluttajia sen enempää kuin rakentajiakaan.

Mineraalivilloja on tutkittu vuosikymmenet ja ne on todettu turvallisiksi materiaaleiksi, joilla on monia erinomaisia ominaisuuksia niin sisäilman kuin esimerkiksi paloturvallisuuden näkökulmasta: tuotteet täyttävät RTS:n päästöluokituksen vaativimman M1-luokan vaatimukset, niitä voidaan käyttää kosteissakin olosuhteissa kuten uimahalleissa, ne ovat palamattomia ja ääniteknisesti tunnetusti aivan omassa luokassaan.

Makkonen korostaa omien tuotteidensa luonnollisuutta ja kierrätettävyyttä. Tosiasiassa myös mineraalivillat valmistetaan kierrätettävissä olevista luonnonmateriaaleista eli kivestä ja lasista, ja niiden uusiokäyttömahdollisuudet paranevat jatkuvasti. Kiertotalouteen siirtyminen on koko alan yhteinen tavoite, jonka eteen tehdään töitä hyvin tuloksin: parhaillaan on käynnissä EU:n tukema WOOL2LOOP-hanke, joka keskittyy puhtaasti rakennusteollisuuden mineraalivillajätteiden hyötykäyttöön.

Keskustelua eri eristemateriaalien ominaisuuksista on hyvä käydä, mutta suotavaa olisi, että se tapahtuisi reilun kilpailun hengessä ja faktoihin perustuen.

Tero Virrantuomi
Tuotepäällikkö
Paroc Oy Ab

Vastine on julkaistu 12.6.2019.

Rakentamisen laadusta käytävä rehellistä keskustelua

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (HS 28.5.) käsiteltiin rakennusten sisäilmaongelmia ja niihin liittyviä terveysriskejä, joista on jo vuosien ajan käyty vilkasta keskustelua. Kirjoituksessa mainittiin ongelmallisimpina kohteina 1960–1980-lukujen julkiset rakennukset, joissa on paljon riskirakenteita. ”Syyllisiksi on jo todettu mineraalivillat ja muovikalvot, vuotavat tasakatot ja betonilaattojen huono eristys.”

Yleistävät johtopäätökset eristeenä käytetystä materiaalista antavat kokonaisuudesta väärän kuvan.

Mineraalivilla on turvallinen ja tehokas eriste, jolla on sisäilman kannalta useita erinomaisia ominaisuuksia: se ei homehdu, se läpäisee hyvin ilmaa ja kastuessaan se kuivuu nopeasti. Kuten kaikkien eristeiden kohdalla olennaista on se, että asentaminen tapahtuu ammattitaitoisesti ja materiaalin ominaisuudet ymmärtäen.

Ongelmia syntyy silloin, kun mistä tahansa materiaalista tehtyjen rakenteiden toteutus, huolto ja kunnossapito eivät vastaa suunniteltua.

Tämän vuoksi katseet onkin syytä kohdistaa rakentamisen kokonaisuuteen ja käydä avointa ja rehellistä keskustelua rakentamisen laadusta ja käytännöistä.

Sisäilmaongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäiseminen on koko rakennusalan yhteinen velvollisuus.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry

Kirjoitus on julkaistu tällä sivulla ja Helsingin Sanomissa 6.6.2019.

Eristämisen kiertotaloutta – teollisuuden hukkamateriaalit hyötykäyttöön

Kiertotalouden edistäminen teollisuuden kaikilla osa-alueilla on maapallon ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin näkökulmasta elinehto. Siihen panostaminen on välttämätöntä, ja on tärkeää, että rakennusalan yritykset ja tutkimuslaitokset ovat laajalti mukana tässä työssä. Jo saavutettujen tulosten valossa on perusteltua olla toiveikas: Suomi voi olla edelläkävijänä tuomassa markkinoille uusia, teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäviä innovaatioita, tuotteita ja liiketoimintaa.

Vastikään päättynyt Oulun ja Lapin yliopistojen Geodesign-hanke rakentaa parempaa tulevaisuutta edistämällä teollisuusjätteen hyötykäyttöä geopolymeerimateriaalin avulla, vahvistamalla myönteistä asennetta kierrätykseen sekä löytämällä geopolymeerille uusia käyttötarkoituksia.

Geopolymeeri on betonin kaltainen, erittäin korkeita lämpötiloja kestävä aine, jota voidaan valmistaa useista teollisista sivutuotteista kuten esimerkiksi mineraalivillasta. Geopolymeerin valmistus kuormittaa luontoa jopa 80 prosenttia vähemmän kuin betonin valmistus, joten tutkimusala on hyvästä syystä nosteessa.

Geodesign-hanketta olivat mukana rahoittamassa kivivillaa valmistava Paroc ja lasivillaa valmistava Saint-Gobain Rakennustuotteet, sekä metalliteollisuusyritys Boliden, energiayritys Fortum Power and Heat, jätteenpolton pohjakuonia käsittelevä Suomen Erityisjäte sekä rakennusjätteitä tuotannossaan hyödyntävä Destaclean.

Lämmöneristealan edustajina suhtaudumme suurella tyytyväisyydellä ja innostuksella hankkeessa saavutettuihin lupaaviin tuloksiin, jotka vievät yhteiskuntaa kohti yhä innovatiivisempaa, toimivampaa kiertotaloutta. Rakentamisen hukkamateriaaleissa piilee valtava potentiaali, joka tulee kokonaisuudessaan saada hyötykäyttöön. Tämä on tärkeää niin luonnonvarojemme rajallisuuden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen kuin taloudenkin näkökulmasta.

Luonnon raaka-aineista, lasista ja kivestä valmistetut mineraalivillaeristeet ovat jo lähtökohtaisesti ympäristön kannalta kestävä valinta, sillä niiden valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin muutamassa viikossa. Koko elinkaarensa aikana ne säästävät jopa yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energiamäärän. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kehityksen myötä ympäristöhyödyt kasvavat entisestään: tulevaisuudessa mineraalivillaeristeet eivät rakennusten purkuvaiheessa päädy kaatopaikalle vaan geopolymerisoinnin myötä uusiokäyttöön.

Jatkoa tärkeälle työlle on jo luvassa. Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä tehty innovaatio on pohjana EU:n tukemalle WOOL2LOOP-hankkeelle, joka keskittyy puhtaasti rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen hyötykäyttöön. Maailmaa voi tulevaisuudessa pelastaa myös kierrättämällä mineraalivillaa.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja, Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 27.5.2019.