Eristäminen on tärkeässä roolissa vähähiilistä tulevaisuutta rakennettaessa

Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite koskettaa voimakkaasti koko rakennusalaa, sillä yli kolmasosa Suomen hiilijalanjäljestä syntyy rakennuksista ja rakentamisesta.

Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen otetaan alalla vakavasti ja sen eteen tehdään lujasti työtä. Rakennusteollisuus RT onkin laatimassa yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttaa, jonka tavoitteena on löytää parhaat toimenpiteet päästövähennyksille ja asettaa toimille väliaikatavoitteita.

Tiekarttatyön ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden 2020 puolivälissä, mutta maaliskuussa julkistetun Rakennusteollisuus RT:n teettämän taustaraportin pohjalta voidaan jo tehdä jonkinlaisia päätelmiä sen suhteen, minkälaisia ja mille rakentamisen sektoreille painotettuja toimia hiilineutraaliustavoitteet vaativat. Gaya Consultingin toteuttamasta raportista nimittäin selviää, että rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä kaikkiaan 84 prosenttia liittyy rakennusten käyttövaiheen energiankulutukseen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. asuntojen lämmittämistä ja viilentämistä sekä sähkönkulutusta. Näistä aiheutuvia päästöjä on saatava tuntuvasti pienemmiksi, mikäli hiilineutraaliustavoitteisiin halutaan päästä.

Ratkaisuja on haettava puhtaamman energian käytön lisäämisestä, mutta vähintään yhtä tärkeää on panostaa entistä voimakkaammin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Siinä eristäminen on keskeisessä roolissa. Mineraalivilla on eristemateriaalina erinomainen lämpö- ja kosteusteknisen toimivuutensa ansiosta, ja sen etuna on myös hyvä asennettavuus: joustavuutensa ansiosta mineraalivillaeristeiden asennus onnistuu ilman että rakenteeseen syntyy lämpövuodot mahdollistavia rakoja.

Koska Suomen rakennuskanta uudistuu hitaasti, tulee päästövähennyksiä etsittäessä huomio kiinnittää erityisesti olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuteen. Korjausrakentamisella ja etenkin rakennusten ulkovaipan eristystä parantamalla voidaan huomattavasti vähentää lämmönhukkaa ja säästää ympäristön ohella myös lämmityskustannuksissa.

Johanna Harila
Marketing Leader, Paroc

Kivivilla kiertämään!

Kiertotalous on yksi aikamme suurista trendeistä, joka näkyy enenevässä määrin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Olipa kyse yrityksistä tai kuluttajista, ympäristöarvot näkyvät yhä konkreettisempina valintoina arjessa.

Olemme useaan otteeseen kertoneet eristealan tekemästä työstä mineraalivillan kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. Nyt tässä työssä on jälleen otettu aimo harppaus eteenpäin, kun Paroc lanseerasi tammikuussa 2020 yhdessä Lassila & Tikanojan ja Eko-Expertin kanssa kivivillan kierrätysjärjestelmän. REWOOL-järjestelmän myötä rakennusteollisuudessa ja työmailla käytettävästä kivivillasta syntyvä leikkuuhukka saadaan tehokkaasti uusiokäyttöön: se kerätään talteen ja siitä valmistetaan puhdasta puhallusvillaa.
Tämä käytännön kiertotalous hyödyttää niin ympäristöä kuin rakennusalan toimijoita.

Nykyisellään noin 5-10 % uusioraaka-aineeksi soveltuvasta kivivillasta menee työmailla hukkaan leikkuujätteenä, mutta jatkossa se voidaan käyttää 100-prosenttisesti puhallusvillan raaka-aineena. Kierrätysmahdollisuuksien parantuminen säästää yritysten rahaa pienenevien jätekulujen kautta ja sekajätteen määrä kaatopaikoilla vähenee.

Kierrätysasteen nostaminen on rakennusalan yhteinen tavoite. Se on tärkeää myös kiristyvän ympäristölainsäädännön vuoksi: EU:n jätedirektiivin mukaan vuonna 2020 jäsenmaiden on kierrätettävä rakennus- ja purkujätteistään 70 prosenttia materiaalina. Tämä on oikea suunta. Haluamme osaltamme kirittää koko rakennusalaa kohti kestävää, ympäristöä säästävää rakentamista.

Rakentamisen hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa ennen kaikkea materiaalivalinnoilla, rakennusmateriaalien määrällä ja laadukkaalla työllä. Mineraalivillalla on lukuisia hyviä ominaisuuksia, jotka puoltavat sen käyttöä, ja uusiokäyttömahdollisuuksien kehittyessä se on entistäkin parempi ja ekologisempi vaihtoehto eristeeksi.

Johanna Harila
Paroc rakennuseristeiden markkinointijohtaja

Katseet korjausrakentamiseen – vanhemman rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa piilee valtava potentiaali

Rakennusten energiatehokkuuden merkityksestä ilmastotavoitteille vallitsee laaja yksimielisyys, mutta aihetta käsittelevä julkinen keskustelu keskittyy usein uudisrakentamiseen siinä missä korjausrakentamisen mahdollisuudet jäävät vähemmälle huomiolle. Kuitenkin suurin potentiaali muutokseen piilee juuri vanhemmissa rakennuksissa.

Tosiasia on, että Suomen rakennuskanta uudistuu hyvin hitaasti: uudisrakentamisen vuosittainen volyymi vastaa vain noin yhtä prosenttia olemassa olevasta rakennuskannasta. Näin ollen vuonna 2050 noin 70 % koko rakennuskannasta muodostuu rakennuksista, jotka ovat olemassa jo nyt. Jos ja kun asumisesta koituvia päästöjä halutaan tulevina vuosina merkittävästi leikata, tulee huomio kiinnittää näihin rakennuksiin ja niiden energiatehokkuuteen.

Puutteellisesta eristämisestä johtuvat lämpövuodot lisäävät asuntojen energiankulutusta ja tuntuvat myös asukkaan kukkarossa korkeampina lämmityskustannuksina. Ongelmat ovat kuitenkin korjattavissa. Käytännössä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen lähtee rakennuksen ulkovaipasta, joka pitää sisällään alapohjan, ulkoseinät, yläpohjan, ovet ja ikkunat. Vaipan tulee olla hyvin eristetty ja tiivis, jotta vältetään tarpeeton lämmönhukka.

Mineraalivillatuotteet kattavat kaikki rakennusten eristämisen sovellukset. Ne ovat lämpö- ja kosteusteknisesti toimivia, ja niiden erityisenä etuna on hyvä asennettavuus: ne ovat joustavia ja siksi niiden asennus onnistuu ilman, että rakenteeseen syntyy lämpövuodot mahdollistavia rakoja.

Uudisrakentamisen investoinnit energiatehokkuuteen ovat yleensä varsin kannattavia ja siksi niitä tehdään kiitettävästi, mutta korjausrakentamisen osalta näin ei aina välttämättä ole. Investointien tuottovaatimus tulisi kuitenkin asettaa realistiseksi, sillä korjaamisen edut tulevat esiin pitemmällä aikavälillä: suuri osa olemassa olevaan rakennuskantaan tehtävistä toimenpiteistä vaikuttaa ainakin 40–50 vuotta ennen kuin rakennus vaatii uudelleen korjaamista. Mineraalivillaeristeet eivät asennuksen jälkeen vaadi huoltoa ja ne kestävät koko rakennuksen iän.

Kansallisten ilmastotavoitteiden ohella on myös muita yhteiskunnallisia näkökulmia, jotka puoltavat vahvasti korjausrakentamisen lisäämistä. Yhtenä tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista mainittakoon uusien työpaikkojen syntyminen. Korjausrakentaminen kehittää myös teollisuuden sekä palvelusektorin osaamista ja luo vientimahdollisuuksia uudelle teknologialle. Lisäksi korjaamalla voidaan nostaa asuinalueiden statusta.

Väheksyä ei pidä myöskään yksilön näkökulmaa. Korjaaminen on tehokas keino parantaa asumisen laatua. Asumisen mukavuus, edulliset lämmityskustannukset ja terveellinen sisäilma ovat asioita, jotka ovat tärkeitä kaikille asumismuotoon katsomatta.

Johanna Harila
Paroc rakennuseristeiden markkinointijohtaja

 

Hyviä uutisia sisäilmarintamalta

Sisäilma-asiat koskettavat tavalla tai toisella meistä jokaista työpaikan, opiskelun tai asumisen kautta. Etenkin työpaikkojen sisäilmaongelmista on puhuttu paljon, ja syitä niihin on pyritty kartoittamaan. Ongelmille altistavat ennen kaikkea rakentamisessa tehdyt virheet. Toisinaan syitä on etsitty myös materiaaleista kuten mineraalivillasta. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että mineraalivilla on turvallinen ja hyvä eriste kaikkiin tiloihin. Tätä käsitystä tukee Työterveyslaitoksen tuore selvitys.

Teolliset mineraalikuidut toimistotyyppisissä työtiloissa -katsauksessa arvioitiin teollisten mineraalikuitujen merkitystä sisäilmasto-ongelmissa. Asiantuntijoiden tekemässä katsauksessa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen mittaustietokannan arvoja vuosilta 2007–2019 sekä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten tuloksia. Katsaus on tehty osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -hankkeen rahoittamaa kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.

Selvityksen mukaan teollisten mineraalikuitujen pitoisuus toimistotyyppisissä ympäristöissä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimistoympäristöissä esiintyvillä alhaisilla pitoisuuksilla ei myöskään ole osoitettu terveyshaittoja. Nämä tulokset eivät yllätä, sillä mineraalivillakuidut ovat esim. pölyyn verrattuna raskaita; ne eivät jää ilmaan (pyörimään) vaan laskeutuvat nopeasti vaakapinnoille. Mineraalivillakuituja ei siis kovin helposti tule hengitettyä.

On hyvä, että sisäilma-asiat otetaan Suomessa vakavasti ja niitä tutkitaan. Näin myös väärä tieto ja turhat huolet tulevat kumotuksi. Teollisia mineraalikuituja esiintyy pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa ja ulkoilmassa, mutta niistä ei selvityksen perusteella tarvitse olla huolissaan.

Etsittäessä ratkaisuja sisäilmaongelmiin on keskeistä kiinnittää huomiota rakentamisen laatuun. Rakenteiden huolellinen suunnittelu ja toteutus yhdistettynä asianmukaiseen huoltoon ja kunnossapitoon ovat paras tapa ehkäistä ongelmia.

Gunnar Forsman
Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry:n puheenjohtaja
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Viisi yleisintä harhaluuloa mineraalivillasta

Aloitimme Finnisol ry:ssä Eristetty totuus -kampanjan viime helmikuun alussa. Tämänkin jälkeen mineraalivillasta on liikkunut julkisuudessa erilaisia virheellisiä väittämiä, jotka on syytä kumota. Tässä yleisimmät harhakuvat viime kuukausilta:

1. Mineraalivilla ei hengitä.

Viimeksi Uusimaa-lehdessä julkaistiin 20.9. juttu rintamiestaloista ja niiden peruskorjauksista. Jutussa huomautetaan, että taloja ryhdytään toisinaan korjaamaan vailla riittävää ymmärrystä: ”Vahinkoa on saatu aikaan korvaamalla hengittäviksi tarkoitettuja eristyksiä muovikelmulla, uretaanilla ja mineraalivillalla.”
⇒ Mineraalivillan rinnastaminen ei-hengittäviin materiaaleihin on epärehellistä. Tosiasiassa mineraalivilla on huokoinen, ilmaa läpäisevä materiaali, joka ei homehdu.

2. Mineraalivilla vaurioituu kastuessaan.

Tämä väite on esiintynyt useammassa lehtikirjoituksessa tänä vuonna, muun muassa Aamulehdessä heinäkuussa. Tosiasiassa mineraalivilla kuivuu nopeasti. Asiaa on tutkittu esimerkiksi VTT:ssä.
⇒ Kivivilla on tehty kivestä ja hylkii vettä. Sitä on erittäin vaikea saada kastumaan. Mineraalivilla mahdollistaa vesihöyryn kulkeutumisen eristeen läpi ja näin ollen myös muiden rakenteiden kuivumisen kastumisen jälkeen. Ilmaa läpäiseviä materiaaleja on helppo kuivata.

3. Mineraalivilla on merkittävä sisäilmaongelmien aiheuttaja.

Helsingin Sanomien välissä olleen mainosliitteen artikkelista löytyi helmikuussa seuraava arvio: ”Mineraalivillapitoiset akustiikkamateriaalit sisältävät terveydelle vaarallisia aineita ja ovat merkittävä sisäilmaongelmien aiheuttaja.”
⇒ Kivivillakuidut ovat verrattavissa hiekkaan: ne eivät jää ilmaan vaan laskeutuvat nopeasti vaakapinnoille. Kuitujen hengittäminen on näin ollen hyvin vaikeaa. Sisäilmaongelmista tiedetään nykyisin se, että ongelmia syntyy, kun rakenteiden toteutus, huolto ja kunnossapito eivät vastaa suunniteltua. Keskeistä olisikin kiinnittää huomio rakentamisen laatuun ja kokonaisuuteen.

4. Mineraalivillan käyttäminen tulee kalliiksi, kun rakennuksia joudutaan jopa kokonaan purkamaan ja rakentamaan uutta tilalle.

Sisäilmaongelmat ovat suuri tragedia etenkin päiväkodeissa ja kouluissa ison osan päivästä viettäville lapsille ja niissä työskentelevälle henkilökunnalle. Monia julkisia rakennuksia odottaakin sisäilmaongelmien vuoksi purkutuomio, mistä myös media on uutisoinut pitkin vuotta, yhtenä esimerkkinä Inarin koulu.
⇒ Yhden materiaalin syyttäminen monimutkaisista ongelmista antaa kokonaisuudesta virheellisen kuvan. On tärkeää, että rakentamisesta käydään rehellistä keskustelua. Keskeistä on, että rakennukset suunnitellaan kosteusteknisesti toimiviksi, rakennetaan suunnitelmien mukaan ja huolletaan niin, että vauriot päästään korjaamaan ajoissa. Kattorakenteen ja julkisivujen täytyy olla vesitiiviitä. Samoin sisäilman kosteus tulee poistaa hallitusti ilmanvaihdon kautta – eriste ei pysty korjaamaan rakenteessa olevaa virhettä.

5. Mineraalivilla on aikakautensa riskirakenne.

Polkupyörät tuskin ovat aikakautensa riski, jos ennen vanhaan ei hoksattu käyttää kypärää.
⇒ Jos onkin niin, että historiassa on rakentamisessa tehty virheitä, siitä ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä nykypäivän tilanteeseen, jossa ymmärrys materiaalien ominaisuuksista ja vaatimuksista on aivan toista luokkaa kuin ennen. Pidetään keskustelu rehellisenä ja faktapohjaisena!

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö, Paroc Finland

Mineraalivilla on ilmaston ystävä

Hallituspuolueiden ilmastokokouksessa 3.-4.2.2020 sovittiin tiekartasta päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja siihen liittyvät toimet tulevat koskettamaan myös rakentamista ja asumista.

Rakennusten tilojen lämmityksen osuus Suomen energiankulutuksesta on 35–40 %. Ilmastotavoitteista puhuttaessa onkin syytä nostaa keskusteluun myös eristäminen.

Suomen kaltaisessa kylmässä maassa tehokkaalla lämmöneristämisellä voidaan vähentää merkittävästi asumisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja hiilidioksidipäästöjä. Energiatehokas mineraalivilla on kodin eristeenä todellinen ilmastovalinta: sen valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin muutamassa viikossa ja koko elinkaarensa aikana eristeet säästävät yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energiamäärän.

Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvää keskustelua käydään paljon vaihtoehtoisten energiamuotojen ympärillä. Niillä on toki tärkeä rooli kokonaisuudessa, mutta usein keskustelusta unohtuvat asuntojen rakentamisvaiheeseen sekä energiaremontointiin liittyvät mahdollisuudet. Ostoenergian tarve rakennusten lämmityksessä pienenee, kun energiatalous laitetaan kuntoon hyvän lämmöneristyksen avulla.

Vaikka energiantuotannon päästöt laskevatkin, on energiatehokas rakentaminen edelleenkin ympäristön ja talouden kannalta järkevin valinta. Rakennusten lämmityksessä säästynyt energia, vihreäkin, voidaan aina hyödyntää muualla korvaamaan saastuttavampia energianlähteitä. Tässä on parantamisen varaa sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Uudisrakennusten energiatehokkuus on nykyään jo varsin hyvä, mutta Suomessa on hyvin runsaasti vanhempaa rakennuskantaa, jonka energiatehokuutta voitaisiin merkittävästi parantaa muun muassa järkevällä lisäeristämisellä. Rakennuskanta uusiutuu muuten niin hitaasti, että Suomen tulee olemaan vaikeaa päästä tavoittelemiinsa päästövähennyksiin pelkästään uudisrakennusten energiatehokkuutta parantamalla.

Energiatehokas, kestävä rakentaminen on tulevaisuutta. Lämmöneristeiden oikeaoppinen käyttö edesauttaa ilmastoystävällistä asumista, ja kaupan päällisinä tulevat terveellinen sisäilma ja matalat lämmityskustannukset.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja, Rockwool Finland Oy

Geopolymeerit muuttavat maailmaa – mineraalivillan uusiokäyttö on osa tulevaisuuden kestävää rakentamista

Helsingin Sanomat julkaisi vuodenvaihteessa tiedeartikkelin, joka käsitteli vaikuttavia lähitulevaisuuden ilmiöitä ja sitä, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020. Jutussa nousivat esille erilaiset ratkaisut, joilla hiilipäästöjä pyritään leikkaamaan rakennusteollisuudessa. Tässä yhteydessä erityistä huomiota saivat geopolymeerit, joista valmistetaan mm. ekobetonia.

Geopolymeerit ovat kiinnostaneet tutkijoita viime vuosina suuresti niiden kiertotaloutta tukevien mahdollisuuksien vuoksi. Niitä voi valmistaa monista eri teollisuusalojen sivutuotteista, ja niitä hyödyntämällä saadaan aikaiseksi ympäristöystävällisempää rakennusmateriaalia – kuten juuri edellä mainittua ekobetonia, jonka valmistuksen kerrotaan tuottavan yleensä 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin perinteisen betonin.

Miten tämä kaikki sitten liittyy mineraalivillaan? Paljonkin, sillä geopolymeerin valmistukseen voi käyttää myös rakennusten purkujätteistä kivivilloja ja lasivilloja, jotka muuten päätyisivät kaatopaikoille. Se ei ole mikään pikkujuttu: Euroopan tasolla puhutaan miljoonista tonneista jätettä, jonka vieminen kaatopaikalle maksaa 250 miljoonaa euroa vuodessa. Geopolymeerin raaka-aineena mineraalivillajäte voi saada uuden elämän, mikä säästää merkittävästi niin ympäristöä kuin rahaa.

Eristeteollisuus on osaltaan vahvasti mukana työssä mineraalivillan kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. Saint-Gobain Finlandin koordinoima, EU:lta miljoonien rahoituksen saanut Wool2loop-hanke edistää mineraalivillojen muuttamista rakennusmateriaaliksi. Se on hieno esimerkki alalla tehtävästä työstä, eikä se ole ainoa laatuaan.

Kestävä, ympäristöä säästävä rakentaminen on tulevaisuutta, jota haluamme olla mukana luomassa.

Gunnar Forsman
Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry:n puheenjohtaja
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Käsitykset vs. todellisuus – mitä THL:n sisäilmakartoituksen tuloksista voi päätellä?

THL:n toteuttamassa Kansallisessa sisäilmakartoituksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta. Osin yllättävinäkin pidetyt tulokset herättivät keskustelua: näyttää siltä, että ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit suurempina ja vakavampina kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.

Mistä tämä ristiriita syntyy? Uutisoidaanko ongelmista liian herkästi ja ratkaisuista liian harvoin? Julkisuudessa on puhuttu paljon erityisesti julkisten tilojen sisäilmaongelmista, jotka ovat koskettaneet monia, ja huonosta sisäilmasta oireilevien ihmisten kokemukset ovat – aivan aiheellisesti – saaneet paljon medianäkyvyyttä. On hyvä, että ongelmista keskustellaan, mutta tutkimustulosten valossa keskusteluun kaivattaisiin kenties muitakin näkökulmia.

Jotta vallitsevat käsitykset ja todellisuus olisivat paremmin linjassa, tulisi saatavilla olla riittävästi faktatietoa paitsi sisäilmaongelmien syntymekanismeista, myös siitä, miten ongelmia torjutaan.

Rakennusalalla sisäilmakysymyksiin liittyvä tieto on lisääntynyt ja käytännöt ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä. Nykyisin ymmärretään, että rakentamista tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa jokaisella osa-alueella on merkitystä. Suunnittelu, toteutus, materiaalien käyttöominaisuuksien tuntemus, oikeaoppinen asennus – kaikki tämä vaikuttaa onnistuneeseen lopputulokseen myös sisäilman osalta.

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa niistä on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö kosteusvaurioita aina pitäisi korjata. On silti tärkeää, ettei aiheesta maalata suhteettoman suuria uhkakuvia.

Sisäilmaan liitetyn oireilun tiedetään olevan yksilöllistä, ja mahdollisia vaikuttavia tekijöitä on ilman epäpuhtauksien ohella monia muitakin. Ihmisten kokemuksia ei koskaan pidä vähätellä ja siksi onkin tärkeää, että syyt niihin pystytään mahdollisimman tehokkaasti selvittämään ja ymmärtämään. Vain siten ongelmiin voi löytää aidosti toimivia ratkaisuja.

Viime kädessä tärkeintä on, että ihmiset voivat hyvin kaikissa tarvitsemissaan sisätiloissa.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja, Rockwool Finland Oy