Helsingin Sanomat julkaisi vuodenvaihteessa tiedeartikkelin, joka käsitteli vaikuttavia lähitulevaisuuden ilmiöitä ja sitä, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020. Jutussa nousivat esille erilaiset ratkaisut, joilla hiilipäästöjä pyritään leikkaamaan rakennusteollisuudessa. Tässä yhteydessä erityistä huomiota saivat geopolymeerit, joista valmistetaan mm. ekobetonia.
Geopolymeerit ovat kiinnostaneet tutkijoita viime vuosina suuresti niiden kiertotaloutta tukevien mahdollisuuksien vuoksi. Niitä voi valmistaa monista eri teollisuusalojen sivutuotteista, ja niitä hyödyntämällä saadaan aikaiseksi ympäristöystävällisempää rakennusmateriaalia – kuten juuri edellä mainittua ekobetonia, jonka valmistuksen kerrotaan tuottavan yleensä 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin perinteisen betonin.
Miten tämä kaikki sitten liittyy mineraalivillaan? Paljonkin, sillä geopolymeerin valmistukseen voi käyttää myös rakennusten purkujätteistä kivivilloja ja lasivilloja, jotka muuten päätyisivät kaatopaikoille. Se ei ole mikään pikkujuttu: Euroopan tasolla puhutaan miljoonista tonneista jätettä, jonka vieminen kaatopaikalle maksaa 250 miljoonaa euroa vuodessa. Geopolymeerin raaka-aineena mineraalivillajäte voi saada uuden elämän, mikä säästää merkittävästi niin ympäristöä kuin rahaa.
Eristeteollisuus on osaltaan vahvasti mukana työssä mineraalivillan kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. Saint-Gobain Finlandin koordinoima, EU:lta miljoonien rahoituksen saanut Wool2loop-hanke edistää mineraalivillojen muuttamista rakennusmateriaaliksi. Se on hieno esimerkki alalla tehtävästä työstä, eikä se ole ainoa laatuaan.
Kestävä, ympäristöä säästävä rakentaminen on tulevaisuutta, jota haluamme olla mukana luomassa.
Gunnar Forsman
Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry:n puheenjohtaja
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy