THL:n toteuttamassa Kansallisessa sisäilmakartoituksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta. Osin yllättävinäkin pidetyt tulokset herättivät keskustelua: näyttää siltä, että ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit suurempina ja vakavampina kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.

Mistä tämä ristiriita syntyy? Uutisoidaanko ongelmista liian herkästi ja ratkaisuista liian harvoin? Julkisuudessa on puhuttu paljon erityisesti julkisten tilojen sisäilmaongelmista, jotka ovat koskettaneet monia, ja huonosta sisäilmasta oireilevien ihmisten kokemukset ovat – aivan aiheellisesti – saaneet paljon medianäkyvyyttä. On hyvä, että ongelmista keskustellaan, mutta tutkimustulosten valossa keskusteluun kaivattaisiin kenties muitakin näkökulmia.

Jotta vallitsevat käsitykset ja todellisuus olisivat paremmin linjassa, tulisi saatavilla olla riittävästi faktatietoa paitsi sisäilmaongelmien syntymekanismeista, myös siitä, miten ongelmia torjutaan.

Rakennusalalla sisäilmakysymyksiin liittyvä tieto on lisääntynyt ja käytännöt ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä. Nykyisin ymmärretään, että rakentamista tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa jokaisella osa-alueella on merkitystä. Suunnittelu, toteutus, materiaalien käyttöominaisuuksien tuntemus, oikeaoppinen asennus – kaikki tämä vaikuttaa onnistuneeseen lopputulokseen myös sisäilman osalta.

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa niistä on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö kosteusvaurioita aina pitäisi korjata. On silti tärkeää, ettei aiheesta maalata suhteettoman suuria uhkakuvia.

Sisäilmaan liitetyn oireilun tiedetään olevan yksilöllistä, ja mahdollisia vaikuttavia tekijöitä on ilman epäpuhtauksien ohella monia muitakin. Ihmisten kokemuksia ei koskaan pidä vähätellä ja siksi onkin tärkeää, että syyt niihin pystytään mahdollisimman tehokkaasti selvittämään ja ymmärtämään. Vain siten ongelmiin voi löytää aidosti toimivia ratkaisuja.

Viime kädessä tärkeintä on, että ihmiset voivat hyvin kaikissa tarvitsemissaan sisätiloissa.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja, Rockwool Finland Oy