Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite koskettaa voimakkaasti koko rakennusalaa, sillä yli kolmasosa Suomen hiilijalanjäljestä syntyy rakennuksista ja rakentamisesta.

Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen otetaan alalla vakavasti ja sen eteen tehdään lujasti työtä. Rakennusteollisuus RT onkin laatimassa yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttaa, jonka tavoitteena on löytää parhaat toimenpiteet päästövähennyksille ja asettaa toimille väliaikatavoitteita.

Tiekarttatyön ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden 2020 puolivälissä, mutta maaliskuussa julkistetun Rakennusteollisuus RT:n teettämän taustaraportin pohjalta voidaan jo tehdä jonkinlaisia päätelmiä sen suhteen, minkälaisia ja mille rakentamisen sektoreille painotettuja toimia hiilineutraaliustavoitteet vaativat. Gaya Consultingin toteuttamasta raportista nimittäin selviää, että rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä kaikkiaan 84 prosenttia liittyy rakennusten käyttövaiheen energiankulutukseen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. asuntojen lämmittämistä ja viilentämistä sekä sähkönkulutusta. Näistä aiheutuvia päästöjä on saatava tuntuvasti pienemmiksi, mikäli hiilineutraaliustavoitteisiin halutaan päästä.

Ratkaisuja on haettava puhtaamman energian käytön lisäämisestä, mutta vähintään yhtä tärkeää on panostaa entistä voimakkaammin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Siinä eristäminen on keskeisessä roolissa. Mineraalivilla on eristemateriaalina erinomainen lämpö- ja kosteusteknisen toimivuutensa ansiosta, ja sen etuna on myös hyvä asennettavuus: joustavuutensa ansiosta mineraalivillaeristeiden asennus onnistuu ilman että rakenteeseen syntyy lämpövuodot mahdollistavia rakoja.

Koska Suomen rakennuskanta uudistuu hitaasti, tulee päästövähennyksiä etsittäessä huomio kiinnittää erityisesti olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuteen. Korjausrakentamisella ja etenkin rakennusten ulkovaipan eristystä parantamalla voidaan huomattavasti vähentää lämmönhukkaa ja säästää ympäristön ohella myös lämmityskustannuksissa.

Johanna Harila
Marketing Leader, Paroc