Sisäilma-asiat koskettavat tavalla tai toisella meistä jokaista työpaikan, opiskelun tai asumisen kautta. Etenkin työpaikkojen sisäilmaongelmista on puhuttu paljon, ja syitä niihin on pyritty kartoittamaan. Ongelmille altistavat ennen kaikkea rakentamisessa tehdyt virheet. Toisinaan syitä on etsitty myös materiaaleista kuten mineraalivillasta. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että mineraalivilla on turvallinen ja hyvä eriste kaikkiin tiloihin. Tätä käsitystä tukee Työterveyslaitoksen tuore selvitys.

Teolliset mineraalikuidut toimistotyyppisissä työtiloissa -katsauksessa arvioitiin teollisten mineraalikuitujen merkitystä sisäilmasto-ongelmissa. Asiantuntijoiden tekemässä katsauksessa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen mittaustietokannan arvoja vuosilta 2007–2019 sekä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten tuloksia. Katsaus on tehty osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -hankkeen rahoittamaa kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.

Selvityksen mukaan teollisten mineraalikuitujen pitoisuus toimistotyyppisissä ympäristöissä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimistoympäristöissä esiintyvillä alhaisilla pitoisuuksilla ei myöskään ole osoitettu terveyshaittoja. Nämä tulokset eivät yllätä, sillä mineraalivillakuidut ovat esim. pölyyn verrattuna raskaita; ne eivät jää ilmaan (pyörimään) vaan laskeutuvat nopeasti vaakapinnoille. Mineraalivillakuituja ei siis kovin helposti tule hengitettyä.

On hyvä, että sisäilma-asiat otetaan Suomessa vakavasti ja niitä tutkitaan. Näin myös väärä tieto ja turhat huolet tulevat kumotuksi. Teollisia mineraalikuituja esiintyy pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa ja ulkoilmassa, mutta niistä ei selvityksen perusteella tarvitse olla huolissaan.

Etsittäessä ratkaisuja sisäilmaongelmiin on keskeistä kiinnittää huomiota rakentamisen laatuun. Rakenteiden huolellinen suunnittelu ja toteutus yhdistettynä asianmukaiseen huoltoon ja kunnossapitoon ovat paras tapa ehkäistä ongelmia.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja, Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 14.3.2020.

THL:n toteuttamassa Kansallisessa sisäilmakartoituksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta. Osin yllättävinäkin pidetyt tulokset herättivät keskustelua: näyttää siltä, että ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit suurempina ja vakavampina kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.

Mistä tämä ristiriita syntyy? Uutisoidaanko ongelmista liian herkästi ja ratkaisuista liian harvoin? Julkisuudessa on puhuttu paljon erityisesti julkisten tilojen sisäilmaongelmista, jotka ovat koskettaneet monia, ja huonosta sisäilmasta oireilevien ihmisten kokemukset ovat – aivan aiheellisesti – saaneet paljon medianäkyvyyttä. On hyvä, että ongelmista keskustellaan, mutta tutkimustulosten valossa keskusteluun kaivattaisiin kenties muitakin näkökulmia.

Jotta vallitsevat käsitykset ja todellisuus olisivat paremmin linjassa, tulisi saatavilla olla riittävästi faktatietoa paitsi sisäilmaongelmien syntymekanismeista, myös siitä, miten ongelmia torjutaan.

Rakennusalalla sisäilmakysymyksiin liittyvä tieto on lisääntynyt ja käytännöt ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä. Nykyisin ymmärretään, että rakentamista tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa jokaisella osa-alueella on merkitystä. Suunnittelu, toteutus, materiaalien käyttöominaisuuksien tuntemus, oikeaoppinen asennus – kaikki tämä vaikuttaa onnistuneeseen lopputulokseen myös sisäilman osalta.

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa niistä on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö kosteusvaurioita aina pitäisi korjata. On silti tärkeää, ettei aiheesta maalata suhteettoman suuria uhkakuvia.

Sisäilmaan liitetyn oireilun tiedetään olevan yksilöllistä, ja mahdollisia vaikuttavia tekijöitä on ilman epäpuhtauksien ohella monia muitakin. Ihmisten kokemuksia ei koskaan pidä vähätellä ja siksi onkin tärkeää, että syyt niihin pystytään mahdollisimman tehokkaasti selvittämään ja ymmärtämään. Vain siten ongelmiin voi löytää aidosti toimivia ratkaisuja.

Viime kädessä tärkeintä on, että ihmiset voivat hyvin kaikissa tarvitsemissaan sisätiloissa.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja
Rockwool Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 19.12.2019.

Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin liitto sekä Työterveyslaitos ovat laatineet SisäNyt-sisäilmaselvityksen, joka kertoo kuntien rakennuskannan ongelmista.

Selvityksen mukaan rakennusneliöissä mitattuna sisäilmaongelmat olivat tyypillisimpiä peruskouluissa ja lukioissa, joissa ongelmia esiintyi jopa 18 prosentissa kokonaisneliömäärästä. Toimistorakennuksissa sekä sosiaali- ja terveystoimen tiloissa sisäilmaongelmia oli noin 13 prosentissa neliöistä, ja päiväkodeista 11 prosentissa.

Ongelmat koskettavat siis työ-, hoiva- tai opiskelupaikan kautta todella laajaa joukkoa suomalaisia, ja on hyvä, että niihin pureudutaan kunnolla. Keskeistä on ymmärtää sisäilmaongelmien syntymekanismit ja kehittää hyviä käytäntöjä, joiden avulla virheet rakentamisessa ja rakennuskannan ylläpidossa voidaan tulevaisuudessa välttää.

Selvityksestä käy ilmi, että sisäilmaongelmien syyt ovat moninaiset. Yleisimpinä syinä mainittiin ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, tunkkaisuus ja painesuhteet, kosteus- ja homevauriot, rakennusmateriaaleista aiheutuvat kemialliset päästöt ja orgaaninen pöly sekä rakennusvirheet. Myös mineraali- ja villakuitujen sekä kemiallisten yhdisteiden kerrotaan synnyttävän sisäilmaongelmia.

Mineraalivillan nostaminen esiin tässä yhteydessä on sikäli harhaanjohtavaa, että rakennusten ongelmissa kyse on aina rakentamisen kokonaisuudesta, ei yhden materiaalin ominaisuuksista. Oikein asennettuna mineraalivilla on erittäin turvallinen ja monikäyttöinen eriste, joka ei homehdu eikä aiheuta sisäilmahaittoja. Koska mineraalivillaa on käytetty rakentamisessa jo vuosikymmeniä, sen ominaisuudet tunnetaan hyvin, ja se soveltuu eristeeksi monenlaisiin tiloihin.

Valtioneuvostolle laaditun kyselyn mukaan Suomen kunnista 70 prosenttia on laatinut toimintaohjeen sisäilmaongelmien varalta. Sisäilmaongelmien käsittely oli toimivinta niissä kunnissa, jotka olivat nostaneet aiheen esille kunnan strategiassa. Nämä tulokset toivottavasti herättelevät muutkin kunnat noudattamaan hyviksi havaittuja käytäntöjä, jotta tulevaisuudessa terveistä julkisista tiloista saavat nauttia kaikki suomalaiset asuinpaikkaan katsomatta.

Kirjoitus on julkaistu 25.10.2019.