Vastuullinen rakentaminen on kovassa nosteessa. Niin asuntojen ostajia kuin rakentajia yhdistää pyrkimys mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen, ja asumiseen liittyvä ilmastokuormitus halutaan minimoida viisailla valinnoilla jo rakennusvaiheessa.

Tämä trendi näkyy vahvasti Tuusulan asuntomessuilla, jossa on laskettu ensimmäistä kertaa jokaisen messutalon ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Kun aikaisemmin on tarkasteltu vain asumisen käytön vaikutuksia, nyt huomioidaan siis myös rakennusmateriaalien, rakentamisen ja purkamisen aiheuttama ympäristökuormitus. Kokonaisvaltainen ajattelu on tervetullutta, sillä kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla on merkitystä hiilijalanjäljen kannalta.

Ympäristöystävällinen rakentaminen lähtee rakennuksen suunnittelusta ja siihen liittyvistä materiaalivalinnoista. Eristäminen on tärkeässä roolissa erityisesti energiatehokkuuden näkökulmasta. Markkinoilla on monenlaisia eristeitä, ja rakentajan kannattaakin tutustua huolella eri materiaalien ominaisuuksiin.

Luonnonmateriaaleista valmistettu mineraalivilla on pitkän käyttöhistoriansa aikana osoittanut lämpöteknisen toimivuutensa, ja se onkin ilmaston kannalta hyvä valinta eristeeksi kaikenlaisiin rakennuksiin. Sen helppo asennettavuus takaa, ettei rakenteeseen jää lämpöhukkaa aiheuttavia rakoja, ja se kestää huoltamatta koko rakennuksen iän. Mineraalivillan valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin jo muutamassa viikossa ja koko elinkaarensa aikana mineraalivillaeristeet säästävät yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energiamäärän.

Myös mineraalivillan uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet ovat viime vuosina kehittyneet merkittävästi, kiitos alalla tehdyn määrätietoisen työn. Esimerkkeinä voidaan mainita Parocin yhdessä Lassila&Tikanojan ja Eko-Expertin kanssa lanseeraama REWOOL-järjestelmä, jonka avulla rakennusteollisuudessa ja työmailla käytettävästä kivivillasta syntyvä leikkuuhukka saa uuden elämän puhtaana puhallusvillana. Saint-Gobain Finland puolestaan koordinoi EU-rahoitteista Wool2loop-hanketta, joka edistää mineraalivillojen muuttamista geopolymeereiksi, joista voi valmistaa ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja kuten ekobetonia.

Mineraalivillan ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ovat siis rakentamisen elinkaariajattelun näkökulmasta erittäin ajankohtaisia ja tukevat monin tavoin vastuullisen rakentamisen tavoitetta.

On tärkeää, että rakentamisen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään huomiota niin asuntomessuilla kuin niiden ulkopuolellakin. Mitä helpommaksi vastuulliset valinnat tehdään asunnon ostajille ja rakentajille, sen tehokkaammin rakentamisen hiilijalanjälkeen pystytään vaikuttamaan.

Johanna Harila
Markkinointijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 21.8.2020.

Elokuun pian koittaessa vietetään jälleen perinteisiä asuntomessuja, tällä kertaa Tuusulassa. Asuntomessuja on järjestetty jo 50 vuotta eikä loppua näy, mikä kertoo paljon oman kodin merkityksestä suomalaisille. Asumisen ja rakentamisen ratkaisut jaksavat kiinnostaa ihmisiä vuosikymmenestä toiseen, eikä ihme: asunto on useimmille meistä elämän suurin ja tärkein sijoitus, joka tarjoaa puitteet viihtyisälle, turvalliselle arjelle.

50-vuotisjuhlavuoden hengessä asuntomessuilla on luvassa katsauksia merkittäviin asumisen ilmiöihin historiassa sekä pohdintaa tulevaisuuden asumisesta. Vuosikymmenten aikana paljon on muuttunut aina rakentamisen tekniikoista erilaisiin tyylisuuntauksiin, mutta on myös asioita, jotka ovat pysyneet ennallaan.

Yksi aikaa kestäneistä rakentamisen ratkaisuista on mineraalivilla, jota on käytetty eristämiseen jo vuosikymmeniä. Mineraalivilla on käytössä koeteltu materiaali, jonka ominaisuudet on opittu pitkän käyttöhistorian aikana tuntemaan läpikotaisin. Verrattuna uudempiin eristämisen ratkaisuihin mineraalivillan etuina ovat varmuus, luotettavuus ja yllätyksettömyys. Mineraalivillaeristeet on helppo asentaa, mikä sujuvoittaa rakentajan työtä ja minimoi virheiden mahdollisuuden. Materiaalin joustavuus takaa hyvän lämpöteknisen toimivuuden, eikä mineraalivillaeristeitä tarvitse huoltaa vaan ne kestävät koko rakennuksen iän.

Seuraavien vuosikymmenten aikana kehitys rakentamisen ja asumisen saralla jatkuu, ja tulevaisuuden asuntomessuilla nähtäneen monenlaisia ratkaisuja, joista osan suosio on ohimenevä, osa taas jää pysyväksi osaksi suomalaista asumisen kulttuuria. Lähivuosien osalta on helppo ennustaa, että asumisen energiatehokkuusvaatimusten kasvaessa eristämisen merkitys ei ainakaan vähene. Samaan aikaan vastuullisuuskysymykset ja kestävä kehitys tulevat korostumaan materiaalivalinnoissa entisestään. Luonnonmateriaaleista valmistettava mineraalivilla, jonka kierrätysmahdollisuudet paranevat jatkuvasti, vastaa myös näihin tulevaisuuden vaatimuksiin.

Trendejä tulee ja menee, mutta parhaat ratkaisut pysyvät. Mineraalivilla on nyt ja tulevaisuudessa varma valinta rakentajille, jotka arvostavat hyvää asennettavuutta, laatua ja kestävyyttä sekä turvallista asumista.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja
Rockwool Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 30.7.2020.

Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite koskettaa voimakkaasti koko rakennusalaa, sillä yli kolmasosa Suomen hiilijalanjäljestä syntyy rakennuksista ja rakentamisesta.

Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen otetaan alalla vakavasti ja sen eteen tehdään lujasti työtä. Rakennusteollisuus RT onkin laatimassa yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttaa, jonka tavoitteena on löytää parhaat toimenpiteet päästövähennyksille ja asettaa toimille väliaikatavoitteita.

Tiekarttatyön ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden 2020 puolivälissä, mutta maaliskuussa julkistetun Rakennusteollisuus RT:n teettämän taustaraportin pohjalta voidaan jo tehdä jonkinlaisia päätelmiä sen suhteen, minkälaisia ja mille rakentamisen sektoreille painotettuja toimia hiilineutraaliustavoitteet vaativat. Gaya Consultingin toteuttamasta raportista nimittäin selviää, että rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä kaikkiaan 84 prosenttia liittyy rakennusten käyttövaiheen energiankulutukseen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. asuntojen lämmittämistä ja viilentämistä sekä sähkönkulutusta. Näistä aiheutuvia päästöjä on saatava tuntuvasti pienemmiksi, mikäli hiilineutraaliustavoitteisiin halutaan päästä.

Ratkaisuja on haettava puhtaamman energian käytön lisäämisestä, mutta vähintään yhtä tärkeää on panostaa entistä voimakkaammin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Siinä eristäminen on keskeisessä roolissa. Mineraalivilla on eristemateriaalina erinomainen lämpö- ja kosteusteknisen toimivuutensa ansiosta, ja sen etuna on myös hyvä asennettavuus: joustavuutensa ansiosta mineraalivillaeristeiden asennus onnistuu ilman että rakenteeseen syntyy lämpövuodot mahdollistavia rakoja.

Koska Suomen rakennuskanta uudistuu hitaasti, tulee päästövähennyksiä etsittäessä huomio kiinnittää erityisesti olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuteen. Korjausrakentamisella ja etenkin rakennusten ulkovaipan eristystä parantamalla voidaan huomattavasti vähentää lämmönhukkaa ja säästää ympäristön ohella myös lämmityskustannuksissa.

Johanna Harila
Markkinointijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 28.4.2020.

Kiertotalous on yksi aikamme suurista trendeistä, joka näkyy enenevässä määrin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Olipa kyse yrityksistä tai kuluttajista, ympäristöarvot näkyvät yhä konkreettisempina valintoina arjessa.

Olemme useaan otteeseen kertoneet eristealan tekemästä työstä mineraalivillan kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. Nyt tässä työssä on jälleen otettu aimo harppaus eteenpäin, kun Paroc lanseerasi tammikuussa 2020 yhdessä Lassila & Tikanojan ja Eko-Expertin kanssa kivivillan kierrätysjärjestelmän. REWOOL-järjestelmän myötä rakennusteollisuudessa ja työmailla käytettävästä kivivillasta syntyvä leikkuuhukka saadaan tehokkaasti uusiokäyttöön: se kerätään talteen ja siitä valmistetaan puhdasta puhallusvillaa.
Tämä käytännön kiertotalous hyödyttää niin ympäristöä kuin rakennusalan toimijoita.

Nykyisellään noin 5-10 % uusioraaka-aineeksi soveltuvasta kivivillasta menee työmailla hukkaan leikkuujätteenä, mutta jatkossa se voidaan käyttää 100-prosenttisesti puhallusvillan raaka-aineena. Kierrätysmahdollisuuksien parantuminen säästää yritysten rahaa pienenevien jätekulujen kautta ja sekajätteen määrä kaatopaikoilla vähenee.

Kierrätysasteen nostaminen on rakennusalan yhteinen tavoite. Se on tärkeää myös kiristyvän ympäristölainsäädännön vuoksi: EU:n jätedirektiivin mukaan vuonna 2020 jäsenmaiden on kierrätettävä rakennus- ja purkujätteistään 70 prosenttia materiaalina. Tämä on oikea suunta. Haluamme osaltamme kirittää koko rakennusalaa kohti kestävää, ympäristöä säästävää rakentamista.

Rakentamisen hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa ennen kaikkea materiaalivalinnoilla, rakennusmateriaalien määrällä ja laadukkaalla työllä. Mineraalivillalla on lukuisia hyviä ominaisuuksia, jotka puoltavat sen käyttöä, ja uusiokäyttömahdollisuuksien kehittyessä se on entistäkin parempi ja ekologisempi vaihtoehto eristeeksi.

Johanna Harila
Markkinointijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 14.3.2020.

Helsingin Sanomat julkaisi vuodenvaihteessa tiedeartikkelin, joka käsitteli vaikuttavia lähitulevaisuuden ilmiöitä ja sitä, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020. Jutussa nousivat esille erilaiset ratkaisut, joilla hiilipäästöjä pyritään leikkaamaan rakennusteollisuudessa. Tässä yhteydessä erityistä huomiota saivat geopolymeerit, joista valmistetaan mm. ekobetonia.

Geopolymeerit ovat kiinnostaneet tutkijoita viime vuosina suuresti niiden kiertotaloutta tukevien mahdollisuuksien vuoksi. Niitä voi valmistaa monista eri teollisuusalojen sivutuotteista, ja niitä hyödyntämällä saadaan aikaiseksi ympäristöystävällisempää rakennusmateriaalia – kuten juuri edellä mainittua ekobetonia, jonka valmistuksen kerrotaan tuottavan yleensä 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin perinteisen betonin.

Miten tämä kaikki sitten liittyy mineraalivillaan? Paljonkin, sillä geopolymeerin valmistukseen voi käyttää myös rakennusten purkujätteistä kivivilloja ja lasivilloja, jotka muuten päätyisivät kaatopaikoille. Se ei ole mikään pikkujuttu: Euroopan tasolla puhutaan miljoonista tonneista jätettä, jonka vieminen kaatopaikalle maksaa 250 miljoonaa euroa vuodessa. Geopolymeerin raaka-aineena mineraalivillajäte voi saada uuden elämän, mikä säästää merkittävästi niin ympäristöä kuin rahaa.

Eristeteollisuus on osaltaan vahvasti mukana työssä mineraalivillan kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. Saint-Gobain Finlandin koordinoima, EU:lta miljoonien rahoituksen saanut Wool2loop-hanke edistää mineraalivillojen muuttamista rakennusmateriaaliksi. Se on hieno esimerkki alalla tehtävästä työstä, eikä se ole ainoa laatuaan.

Kestävä, ympäristöä säästävä rakentaminen on tulevaisuutta, jota haluamme olla mukana luomassa.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja, Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 9.1.2020.