Suomen ilmastopaneeli on selvittänyt, millaisia ilmastotoimia voitaisiin liittää koronapandemian aiheuttaman taantuman finanssipoliittiseen elvytykseen. Tuoreessa hankeraportissaan ilmastopaneeli nostaa esiin tehokkaimpina keinoina uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden edistämisen, joiden todetaan kasvattavan bruttokansantuotetta, työllisyyttä ja päästövähennyksiä myös pitkällä aikavälillä.

Rakennusten energiatehokkuuden merkitys päästöjen näkökulmasta ei yllätä, sillä tiedetään, että suurin osa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä lämmittämistä, jäähdyttämistä ja sähkönkulutusta. Rakennusten lämmityksen osuus Suomen energiankulutuksesta on kaikkiaan 35–40 %.

Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikutetaan suurelta osin rakentamisen aikana, lähtien rakennuksen suunnittelusta rakennustarvikkeiden valintaan ja työn toteuttamiseen. Energiatehokkuus ja eristäminen liittyvät toisiinsa saumattomasti: oikeaoppisesti eristetty rakennus pitää lämmön sisällä vähentäen merkittävästi asumisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Mineraalivillaeristeet ovat luotettava valinta energiatehokkuutta tavoiteltaessa, sillä niiden helppokäyttöisyys auttaa välttämään virheet asentamisessa ja takaa moitteettoman lämpöteknisen toimivuuden.

Nykyisin kansalliset energia- ja ilmastotavoitteet ovat rakennustekniikan luonteva lähtökohta, ja tulevaisuudessa passiivi- ja nollaenergiatalot tulevat epäilemättä yleistymään merkittävästi. Uudisrakentamisen vuosittainen volyymi vastaa kuitenkin vain noin yhtä prosenttia olemassa olevasta rakennuskannasta, mikä tarkoittaa, että vuonna 2050 noin 70 % koko rakennuskannasta muodostuu rakennuksista, jotka ovat olemassa jo tänään. Uusien rakennusten suunnitteleminen energiatehokkaiksi ei siis riitä päästötavoitteiden saavuttamiseksi, vaan keskeistä on, että jo olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen panostetaan merkittävästi.

Julkisten rakennusten energiatehokkuuteen sekä olemassa olevien korjaus- ja energiatehostamissuunnitelmien aikaistamiseen keskittyviä energiatehokkuusremontteja, joita Suomen ilmastopaneeli esittelee yhtenä vihreän elvytyksen keinona, onkin helppo kannattaa. Paitsi että ne vähentävät päästöjä, ne myös nostavat kiinteistöjen arvoa ja tuovat eri puolille Suomea työtä, joka nykyisessä taloustilanteessa on äärimmäisen tervetullutta.

Esa Mäki
toimitusjohtaja, Rockwool Finland