Kategoria: Sisäilma

Kun rakentamisen kokonaisuus toimii, ei sisäilmasta tarvitse olla huolissaan

Rakennusten kosteusvaurioista ja niihin liittyvistä sisäilmaongelmista on keskusteltu viime vuosina paljon, niin julkisten rakennusten yhteydessä kuin yksityisasuntoihin liittyen. Aihe herättää ymmärrettävästi huolta monessa asunnon ostamista tai rakennuttamista suunnittelevassa – oireita aiheuttavat tilat ja kalliit, suuritöiset remontit niiden korjaamiseksi ovat tietysti jokaisen kodin omistajan painajainen.

Julkisuudessa ongelmien ympärillä käyty keskustelu on ajoittain keskittynyt tiettyihin rakennusmateriaaleihin, kun taas samaan aikaan toisia materiaaleja mainostetaan sisäilman kannalta turvallisina vaihtoehtoina. Näin yksinkertaisesta ja mustavalkoisesta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys, ja aiheesta olisikin hyvä käydä avointa, rehellistä keskustelua, jotta asunnon ostajat ja rakentajat välttyisivät turhalta huolelta ja voisivat tehdä suunnitelmat ja materiaalivalinnat faktoihin pohjautuen.

Rakentaminen on kokonaisuus, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toiseen. Keskeisen tärkeää on huolellinen kosteustekninen suunnittelu sekä eri materiaalien käyttöominaisuuksien tuntemus. Kun kaikki rakentamisen vaiheet tehdään ammattitaidolla ja toteutus vastaa suunniteltua, lopputulos ei tuota yllätyksiä. Toki rakennusta tulee myös asianmukaisesti huoltaa ajan myötä.

Mikäli edellämainitussa kokonaisuudessa jokin palanen ei toimi ja esimerkiksi asennuksessa tapahtuu virheitä, ongelmia voi seurata, olivat käytetyt materiaalit mitä hyvänsä. Esimerkkejä tästä löytyy tiettynä aikakautena rakennetuista julkisista rakennuksista kuten kouluista, joita on viime vuosina jouduttu purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi. Menneet virheet värittävät kenties turhankin paljon vallitsevaa keskustelua, sillä niistä on sittemmin opittu ja nykyisin ymmärrys materiaalien ominaisuuksista ja vaatimuksista on aivan toista luokkaa kuin ennen.

Raikas, puhdas sisäilma on merkittävä tekijä rakennuksen käyttäjien hyvinvoinnin kannalta ja on hienoa, että sen toteutumiseen kiinnitetään nykyisin huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea, mm. Imatralta, jossa on haluttu erityisesti panostaa lasten ja nuorten terveellisiin oppimisympäristöihin. Mansikkalaan valmistuvassa Suomen suurimmassa puukoulussa on käytetty eristeenä kivivillaa ja koulun runkovaihe rakennettiin säältä suojassa, jotta rakenteisiin ei pääse kosteutta.

Kun rakentamisen eri työvaiheet toteutetaan asiaankuuluvasti ja laadukkaista materiaaleista niiden ominaisuudet ymmärtäen, ei sisäilmasta tarvitse olla huolissaan.

Petri Viljanen
Myyntijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 31.8.2020.

Siitepölykaudella hyvän sisäilman merkitys korostuu

Kevät ja kesä ovat Pohjolan pitkän talven jälkeen odotettuja ja tervetulleita vuodenaikoja. Kukkivat puut ja heinät ovat kuitenkin monille jokavuotinen riesa. Siitepölykausi alkaa jo varhain keväällä ja jatkuu koko kesän, jopa alkusyksyyn asti. Konsteja allergian hoitoon on monia, mutta niin on myös oireilevia ihmisiä – noin miljoona suomalaista kärsii siitepölyallergiasta. Joillekin ainoa toimiva keino on välttää ulkona liikkumista. Tällöin kodin puhdas ja raikas sisäilma on kultaakin arvokkaampaa.

Siitepölyallergian aiheuttama tukkoisuus tekee olon uupuneeksi ja väsyneeksi, ja huono sisäilma voi pahentaa oireita. Suomen suvi voi myös yllättää kuuman kosteilla lämpöaalloilla, jolloin kodin korkea lämpötila huonontaa sisäilmaa entisestään. Ongelmat eivät tietenkään rajoitu vain asuinhuoneistoihin, vaan sisäilman laatu on tärkeä ottaa huomioon myös julkisissa tiloissa ja työpaikoilla.

Perinteisesti tehokas tapa raikastaa sisäilmaa on tuuletus, mutta siitepölyallergikoille siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Myöskään erilliset ilmansuodattimet eivät yksinään ratkaise huonosta sisäilmasta johtuvia ongelmia.

Puhdas, terveellinen sisäilma antaa keholle paremmat eväät palautua ja toipua ulkoilman aiheuttamista ärsykkeistä. Siihen kannattaakin panostaa jo rakennusvaiheessa. Terveyden ohella kysymys on asumisviihtyvyydestä.

Jokaisessa rakennuksessa hyvän sisäilman perusta on kosteusteknisesti turvallinen eriste, joka ei homehdu. Mineraalivillaeristeet soveltuvat kaikenlaisiin tiloihin ja ne ovat helppoja asentaa ja ylläpitää. Mineraalivilla on materiaalina hengittävä, ja vaikka se kostuisikin, se kuivuu nopeasti.

Puhdas sisäilma terveyttä tukevana tekijänä on keskeinen osa turvallista asumista. Mineraalivillalla eristetty koti parantaa elämänlaatua ja sopii niin allergikoille kuin kaikille muillekin.

Petri Viljanen
Myyntijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 30.6.2020.

Hyviä uutisia sisäilmarintamalta

Sisäilma-asiat koskettavat tavalla tai toisella meistä jokaista työpaikan, opiskelun tai asumisen kautta. Etenkin työpaikkojen sisäilmaongelmista on puhuttu paljon, ja syitä niihin on pyritty kartoittamaan. Ongelmille altistavat ennen kaikkea rakentamisessa tehdyt virheet. Toisinaan syitä on etsitty myös materiaaleista kuten mineraalivillasta. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että mineraalivilla on turvallinen ja hyvä eriste kaikkiin tiloihin. Tätä käsitystä tukee Työterveyslaitoksen tuore selvitys.

Teolliset mineraalikuidut toimistotyyppisissä työtiloissa -katsauksessa arvioitiin teollisten mineraalikuitujen merkitystä sisäilmasto-ongelmissa. Asiantuntijoiden tekemässä katsauksessa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen mittaustietokannan arvoja vuosilta 2007–2019 sekä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten tuloksia. Katsaus on tehty osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -hankkeen rahoittamaa kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.

Selvityksen mukaan teollisten mineraalikuitujen pitoisuus toimistotyyppisissä ympäristöissä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimistoympäristöissä esiintyvillä alhaisilla pitoisuuksilla ei myöskään ole osoitettu terveyshaittoja. Nämä tulokset eivät yllätä, sillä mineraalivillakuidut ovat esim. pölyyn verrattuna raskaita; ne eivät jää ilmaan (pyörimään) vaan laskeutuvat nopeasti vaakapinnoille. Mineraalivillakuituja ei siis kovin helposti tule hengitettyä.

On hyvä, että sisäilma-asiat otetaan Suomessa vakavasti ja niitä tutkitaan. Näin myös väärä tieto ja turhat huolet tulevat kumotuksi. Teollisia mineraalikuituja esiintyy pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa ja ulkoilmassa, mutta niistä ei selvityksen perusteella tarvitse olla huolissaan.

Etsittäessä ratkaisuja sisäilmaongelmiin on keskeistä kiinnittää huomiota rakentamisen laatuun. Rakenteiden huolellinen suunnittelu ja toteutus yhdistettynä asianmukaiseen huoltoon ja kunnossapitoon ovat paras tapa ehkäistä ongelmia.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja, Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 14.3.2020.

Käsitykset vs. todellisuus – mitä THL:n sisäilmakartoituksen tuloksista voi päätellä?

THL:n toteuttamassa Kansallisessa sisäilmakartoituksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta. Osin yllättävinäkin pidetyt tulokset herättivät keskustelua: näyttää siltä, että ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit suurempina ja vakavampina kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.

Mistä tämä ristiriita syntyy? Uutisoidaanko ongelmista liian herkästi ja ratkaisuista liian harvoin? Julkisuudessa on puhuttu paljon erityisesti julkisten tilojen sisäilmaongelmista, jotka ovat koskettaneet monia, ja huonosta sisäilmasta oireilevien ihmisten kokemukset ovat – aivan aiheellisesti – saaneet paljon medianäkyvyyttä. On hyvä, että ongelmista keskustellaan, mutta tutkimustulosten valossa keskusteluun kaivattaisiin kenties muitakin näkökulmia.

Jotta vallitsevat käsitykset ja todellisuus olisivat paremmin linjassa, tulisi saatavilla olla riittävästi faktatietoa paitsi sisäilmaongelmien syntymekanismeista, myös siitä, miten ongelmia torjutaan.

Rakennusalalla sisäilmakysymyksiin liittyvä tieto on lisääntynyt ja käytännöt ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä. Nykyisin ymmärretään, että rakentamista tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa jokaisella osa-alueella on merkitystä. Suunnittelu, toteutus, materiaalien käyttöominaisuuksien tuntemus, oikeaoppinen asennus – kaikki tämä vaikuttaa onnistuneeseen lopputulokseen myös sisäilman osalta.

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa niistä on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö kosteusvaurioita aina pitäisi korjata. On silti tärkeää, ettei aiheesta maalata suhteettoman suuria uhkakuvia.

Sisäilmaan liitetyn oireilun tiedetään olevan yksilöllistä, ja mahdollisia vaikuttavia tekijöitä on ilman epäpuhtauksien ohella monia muitakin. Ihmisten kokemuksia ei koskaan pidä vähätellä ja siksi onkin tärkeää, että syyt niihin pystytään mahdollisimman tehokkaasti selvittämään ja ymmärtämään. Vain siten ongelmiin voi löytää aidosti toimivia ratkaisuja.

Viime kädessä tärkeintä on, että ihmiset voivat hyvin kaikissa tarvitsemissaan sisätiloissa.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja
Rockwool Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 19.12.2019.

Tuore selvitys valottaa sisäilmaongelmien syitä – mineraalivillan maininta johtaa kuitenkin harhaan

Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin liitto sekä Työterveyslaitos ovat laatineet SisäNyt-sisäilmaselvityksen, joka kertoo kuntien rakennuskannan ongelmista.

Selvityksen mukaan rakennusneliöissä mitattuna sisäilmaongelmat olivat tyypillisimpiä peruskouluissa ja lukioissa, joissa ongelmia esiintyi jopa 18 prosentissa kokonaisneliömäärästä. Toimistorakennuksissa sekä sosiaali- ja terveystoimen tiloissa sisäilmaongelmia oli noin 13 prosentissa neliöistä, ja päiväkodeista 11 prosentissa.

Ongelmat koskettavat siis työ-, hoiva- tai opiskelupaikan kautta todella laajaa joukkoa suomalaisia, ja on hyvä, että niihin pureudutaan kunnolla. Keskeistä on ymmärtää sisäilmaongelmien syntymekanismit ja kehittää hyviä käytäntöjä, joiden avulla virheet rakentamisessa ja rakennuskannan ylläpidossa voidaan tulevaisuudessa välttää.

Selvityksestä käy ilmi, että sisäilmaongelmien syyt ovat moninaiset. Yleisimpinä syinä mainittiin ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, tunkkaisuus ja painesuhteet, kosteus- ja homevauriot, rakennusmateriaaleista aiheutuvat kemialliset päästöt ja orgaaninen pöly sekä rakennusvirheet. Myös mineraali- ja villakuitujen sekä kemiallisten yhdisteiden kerrotaan synnyttävän sisäilmaongelmia.

Mineraalivillan nostaminen esiin tässä yhteydessä on sikäli harhaanjohtavaa, että rakennusten ongelmissa kyse on aina rakentamisen kokonaisuudesta, ei yhden materiaalin ominaisuuksista. Oikein asennettuna mineraalivilla on erittäin turvallinen ja monikäyttöinen eriste, joka ei homehdu eikä aiheuta sisäilmahaittoja. Koska mineraalivillaa on käytetty rakentamisessa jo vuosikymmeniä, sen ominaisuudet tunnetaan hyvin, ja se soveltuu eristeeksi monenlaisiin tiloihin.

Valtioneuvostolle laaditun kyselyn mukaan Suomen kunnista 70 prosenttia on laatinut toimintaohjeen sisäilmaongelmien varalta. Sisäilmaongelmien käsittely oli toimivinta niissä kunnissa, jotka olivat nostaneet aiheen esille kunnan strategiassa. Nämä tulokset toivottavasti herättelevät muutkin kunnat noudattamaan hyviksi havaittuja käytäntöjä, jotta tulevaisuudessa terveistä julkisista tiloista saavat nauttia kaikki suomalaiset asuinpaikkaan katsomatta.

Kirjoitus on julkaistu 25.10.2019.

Mineraalivillan ja homeen välillä ei ole yhteyttä

Kouvolan Sanomien (21.9.2019) Talotohtori-palstalla käsiteltiin ”Valesokkelit olisi pitänyt kieltää” -otsikolla 60-70-lukujen taitteessa rakennetun omakotitalon lämmitysratkaisun muuttamista. Sama kirjoitus oli julkaistu Itä-Savossa, Länsi-Savossa, Etelä-Saimaassa ja Kymen Sanomissa.

Kysyjä suunnitteli siirtymistä vesikiertopattereista suorasähkölämmitykseen, jolloin lämmitysputkisto valesokkelin viereltä poistuisi. Kysyjä pohti, miten sokkelirakenne pysyisi jatkossakin kuivana.

Talotohtorin vastauksessa viitataan 1960-luvun rakentamismuotiin, jossa korkeasokkelisten ja puolitoistakerroksisten rintamamiestalojen sijaan tavoitteena oli mahdollisimman matalalinjainen talo.

Ottamatta kantaa Talotohtorin neuvoihin, jotka varmasti ovat perusteltuja, kiinnitti tekstissä huomion seuraava kohta: ”Kun hengittävän purun tilalle tuli mineraalivilla ja pinnoitteeksi muovimatto, katettiin pöytä lattiasienelle ja homeille.”

Lause voi helposti antaa vaikutelman, että mineraalivillan ja homeen välillä olisi jonkinlainen suora yhteys, vaikka näin ei suinkaan ole. Menneiden vuosikymmenien rakentamisen käytännöt eivät vastaa nykypäivän standardeja, ja tuon ajan asuntojen sisäilmaongelmien syyt löytyvät ennemmin rakentamisen virheistä kuin käytetyistä materiaaleista.

Nykyisin tiedetään, että kaikkia materiaaleja on erittäin tärkeä käsitellä oikein jo rakennusvaiheessa. Rakennetta ei saa päästää kastumaan ja rakenteella on oltava kuivumiskykyä. Tutkimusten mukaan mineraalivilla on huokoinen, diffuusioavoin materiaali, joka mahdollistaa vesihöyryn kulkeutumisen ja näin ollen myös muiden rakenteiden kuivamisen eristeen läpi mahdollisen kastumisen jälkeen. Mineraalivilla ei myöskään homehdu. Näin mineraalivilla osana rakennetta ei siis ole riski, vaan erittäin turvallinen eristevalinta.

Oikein asennettuna mineraalivilla ei siis kata pöytää lattiasienelle ja homeille, vaan päin vastoin terveelliselle sisäilmalle.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Vastine on julkaistu 2.10.2019 Etelä-Saimaassa, Kymen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa, ja tällä sivulla 4.10.2019.

Vastine Lumirin toimitusjohtaja Marko Makkoselle: Mineraalivilla ei ole ongelma vaan osa ratkaisua

Puupohjaisia akustiikkaratkaisuja valmistavan Lumirin toimitusjohtaja Marko Makkonen esitti Helsingin Sanomien mainosliitteessä 5.6.2019 mineraalivillasta virheellisiä väittämiä, jotka vaativat oikaisua.

Makkosen mukaan ”Mineraalivillapitoiset akustiikkamateriaalit sisältävät terveydelle vaarallisia aineita ja ovat merkittävä sisäilmaongelmien aiheuttaja.” Oman yrityksensä tuotteisiin viitaten hän totesi, että ”luonnonmateriaaliin perustuva ratkaisu on paitsi biohajoava ja kierrätettävä, myös esteettisesti kaunis ja ehdottoman turvallinen”.

Sisäilmaongelmia ja niiden syntymekanismeja on tutkittu paljon, ja nykyisin tiedetään, että ongelmia syntyy silloin, kun rakenteiden toteutus, huolto ja kunnossapito eivät vastaa suunniteltua. Tämä pätee kaikkiin materiaaleihin. Keskeistä onkin suunnata huomio rakentamisen laadukkaaseen, ammattitaidolla toteutettuun kokonaisuuteen sekä asiantuntevaan kunnossapitoon. Valitettavasti yhä tapaa vanhentuneita käsityksiä, joissa yksi materiaali leimataan ongelmalliseksi. Tämä ei palvele kuluttajia sen enempää kuin rakentajiakaan.

Mineraalivilloja on tutkittu vuosikymmenet ja ne on todettu turvallisiksi materiaaleiksi, joilla on monia erinomaisia ominaisuuksia niin sisäilman kuin esimerkiksi paloturvallisuuden näkökulmasta: tuotteet täyttävät RTS:n päästöluokituksen vaativimman M1-luokan vaatimukset, niitä voidaan käyttää kosteissakin olosuhteissa kuten uimahalleissa, ne ovat palamattomia ja ääniteknisesti tunnetusti aivan omassa luokassaan.

Makkonen korostaa omien tuotteidensa luonnollisuutta ja kierrätettävyyttä. Tosiasiassa myös mineraalivillat valmistetaan kierrätettävissä olevista luonnonmateriaaleista eli kivestä ja lasista, ja niiden uusiokäyttömahdollisuudet paranevat jatkuvasti. Kiertotalouteen siirtyminen on koko alan yhteinen tavoite, jonka eteen tehdään töitä hyvin tuloksin: parhaillaan on käynnissä EU:n tukema WOOL2LOOP-hanke, joka keskittyy puhtaasti rakennusteollisuuden mineraalivillajätteiden hyötykäyttöön.

Keskustelua eri eristemateriaalien ominaisuuksista on hyvä käydä, mutta suotavaa olisi, että se tapahtuisi reilun kilpailun hengessä ja faktoihin perustuen.

Tero Virrantuomi
Tuotepäällikkö
Paroc Oy Ab

Vastine on julkaistu 12.6.2019.

Rakentamisen laadusta käytävä rehellistä keskustelua

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (HS 28.5.) käsiteltiin rakennusten sisäilmaongelmia ja niihin liittyviä terveysriskejä, joista on jo vuosien ajan käyty vilkasta keskustelua. Kirjoituksessa mainittiin ongelmallisimpina kohteina 1960–1980-lukujen julkiset rakennukset, joissa on paljon riskirakenteita. ”Syyllisiksi on jo todettu mineraalivillat ja muovikalvot, vuotavat tasakatot ja betonilaattojen huono eristys.”

Yleistävät johtopäätökset eristeenä käytetystä materiaalista antavat kokonaisuudesta väärän kuvan.

Mineraalivilla on turvallinen ja tehokas eriste, jolla on sisäilman kannalta useita erinomaisia ominaisuuksia: se ei homehdu, se läpäisee hyvin ilmaa ja kastuessaan se kuivuu nopeasti. Kuten kaikkien eristeiden kohdalla olennaista on se, että asentaminen tapahtuu ammattitaitoisesti ja materiaalin ominaisuudet ymmärtäen.

Ongelmia syntyy silloin, kun mistä tahansa materiaalista tehtyjen rakenteiden toteutus, huolto ja kunnossapito eivät vastaa suunniteltua.

Tämän vuoksi katseet onkin syytä kohdistaa rakentamisen kokonaisuuteen ja käydä avointa ja rehellistä keskustelua rakentamisen laadusta ja käytännöistä.

Sisäilmaongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäiseminen on koko rakennusalan yhteinen velvollisuus.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry

Kirjoitus on julkaistu tällä sivulla ja Helsingin Sanomissa 6.6.2019.