Tekijä: aineistot@finnisol.fi

Paloturvallinen eriste voi pelastaa kodin ja hengen

Marraskuun pimetessä ja kylmetessä itse kukin kaipaa ympärilleen lämpöä ja valoa: takoissa pidetään tulta ja kynttilöitä poltetaan, ja uuneissa hautuvat lämmittävät pataruoat. Varhaisimmat jouluihmiset ovat jo innostuneet aloittamaan piparkakkujen paistamisen.

Näiden kodikkaiden loppuvuoden perinteiden kääntöpuolena on paloriski, joka on syytä ottaa vakavasti. Palohälyttimet ja yleinen varovaisuus tulen kanssa ovatkin useimmille itsestäänselvyys, mutta harva tulee ajatelleeksi, että varautuminen tulisi aloittaa jo asunnon rakenteista.

Tulipalon sattuessa rakennusmateriaaleilla on suuri merkitys lopputuloksen ja vahinkojen suuruuden kannalta. Jos palo pääsee etenemään rakenteissa nopeasti, jälki on tuhoisaa. Vääränlaiset eristeet ovat merkittävä riski, kuten Ylen tuoreesta uutisesta käy ilmi.

Uuden asunnon rakentaja voi helposti vaikuttaa käytettäviin rakennusmateriaaleihin, mutta vanhassa asunnossa asuva ei välttämättä edes tiedä, millä oma koti on aikanaan eristetty. Asiaan kannattaa kuitenkin paneutua ja tarvittaessa vaihtaa ongelmalliset materiaalit uusiin – se onnistuu hyvin myös jälkikäteen, ja on pieni vaiva hyötyyn nähden.

Mineraalivilla on turvallinen valinta kaikkiin rakennuksiin, sillä se ei pala eikä tulipalo voi sitä myöten levitä rakenteissa. Palamattoman eristeen merkitys korostuu etenkin puurakenteisissa taloissa, jotka kasvattavat jälleen suosiotaan.

Paloturvallisuuteen kannattaa aina panostaa. Vahinko tai huono onni voi sattua kenen tahansa kohdalle, mutta oikeilla rakentamisen ratkaisuilla on mahdollista lisätä merkittävästi asumisen turvallisuutta ja minimoida vakavat seuraukset palotilanteessa.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Kirjoitus on julkaistu 20.11.2020.

Vanhastakin talosta saa eristämällä energiatehokkaan

On arvioitu, että Suomeen rakennettiin sotien jälkeen ainakin 200 000 rintamamiestaloa. Näistä sympaattisista puurakenteisista, harjakattoisista omakotitaloista moni on yhä pystyssä ja asuinkäytössä. Monille oma rintamamiestalo on jopa asumishaaveiden täyttymys.

Rintamamiestalot on rakennettu aikana, jolloin nykyiset energiatehokkuusvaatimukset olivat tuntematon käsite. Tuolloin talot lämmitettiin polttamalla puuta uuneissa ja puuhelloissa. Sittemmin asumisen standardit ovat muuttuneet ja lämmitys on monissa taloissa toteutettu muilla keinoin, vaikka alkuperäisiäkin ratkaisuja on vielä käytössä.

Rintamamiestalot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä ja on hienoa, että ne ovat asunnonostajien keskuudessa yhä arvossaan. Moni nuoripari ja perhe haaveilee tänäkin päivänä kodikkaasta ”mummonmökistä”. Samaan aikaan ilmastokysymykset koetaan yhä tärkeämpinä, ja asumisessa pyritään energiatehokkuuteen. Suomen oloissa ympäri vuoden asuttavan vanhan rakennuksen lämmittäminen on myös kustannuskysymys.

Vanhankin rakennuksen energiatehokkuutta voi onneksi merkittävästi parantaa korjausrakentamisen keinoin. Lisäämällä lämmöneristeitä rakenteisiin ja vaihtamalla ikkunat monikerroksisiksi saadaan jo aikaan merkittävä muutos, jota kiittää niin ilmasto kuin kukkaro.

Lämmöneristeitä lisättäessä on kuitenkin tärkeä ottaa huomioon mahdollisesti lisääntyvä tarve ilmanvaihdossa, jotta kosteusongelmilta vältytään. Eristystyö onkin aina viisainta jättää hoidettavaksi ammattilaisille, jotka ymmärtävät, kuinka talon kokonaisuus on suunniteltu. Puurakenteiseen taloon on tärkeää valita paloturvallinen ja energiatehokas eriste. Nopeasti kuivuva mineraalivilla on helppo asentaa, eikä sen kanssa tarvitse murehtia myöskään homehtumisesta. Eristemateriaalina mineraalivilla on tehokas lämmöneristäjä, jonka avulla vanhan puutalon lämmityskulut pysyvät kurissa.

Petri Viljanen
Myyntijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 4.11.2020.

Peruskorjaamaan Eurooppaa – energiaremonteilla vauhtia talouteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan

Euroopan komissio julkaisi hiljattain Renovation Wave -nimisen korjausrakentamisen aloitteen. Ehdotuksessa esitetään toimia ja tavoitteita, joilla pyritään parantamaan Euroopan nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta.

Korjausrakentamisen aloite on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelman toimeenpanoa, jolla tähdätään siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi ministeriön tiedotteessa aloitteen olevan erittäin tervetullut ja ajankohtainen. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

”Peruskorjausten aalto” on varmasti tervetullut koko Euroopan laajuudelta – monissa maissa on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, jonka muuttaminen energiatehokkaammaksi olisi ilmaston kannalta aidosti merkittävä teko. Komissio on myös tunnistanut rakennuskannan korjaamisen tehostamisen tärkeäksi tekijäksi Euroopan talouden elvyttämisessä koronakriisin keskellä.

Myös Suomen osalta tarve energiaremonteille on todellinen ja oikea ajankohta toimenpiteille juuri nyt, kun talous on tiukalla ja työstä pulaa. Ilmastonäkökulmastakin Suomen olemassaolevan rakennuskannan energiatehokkuuteen kannattaa todella panostaa, sillä kylmän pohjoisen maan rakennusten lämmittämiseen kuluu erityisen paljon energiaa. Rakennusten oikeaoppinen eristäminen laadukkailla materiaaleilla on yksi tärkeimmistä keinoista energiatehokkuuden parantamiseksi.

Koronakriisiin löydettäneen ennemmin tai myöhemmin ratkaisu, mutta tapahtuipa se milloin tahansa, varmuudella voidaan sanoa, että ilmastonmuutokset tuomat haasteet ovat silloin yhä edessämme – kenties vielä akuutimpina kuin nyt. Viisautta on pyrkiä vaikuttamaan viivyttelemättä ja sellaisin keinoin, jotka tämänhetkisessä tilanteessa ovat mahdollisia ja järkeviä. Rakennusten peruskorjaaminen energiatehokkaammiksi on konkreettista, aidosti vaikuttavaa työtä kestävämmän, puhtaamman tulevaisuuden eteen ja samaan aikaan parasta mahdollista koronaelvytystä taloudelle.

Toivottavaa on, että komission aloite johtaa konkreettisiin toimiin niin Suomessa kuin muualla Euroopassa ja voimme tulevaisuudessa olla ylpeitä energiatehokkaasta, vähähiilisestä rakennuskannasta.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Kirjoitus on julkaistu 22.10.2020.

Kun tavoitteena on energiatehokas asuminen, eristeellä on väliä

Energiatehokkaasta rakentamisesta puhutaan nykyisin paljon. Sekä kuluttajat että rakentajat ovat yhä ympäristötietoisempia ja erilaisten rakennusvaiheen valintojen vaikutus asumisen hiilijalanjälkeen tiedostetaan entistä paremmin. Samaan aikaan asunnon energiatehokkuus on myös kustannuskysymys – kukapa ei haluaisi säästää kuukausittain rahaa mm. lämmityskuluissa.

Mitä kaikkea uutta asuntoa hankkivan sitten tulisi käytännössä huomioida, jos toiveissa on mahdollisimman energiatehokas koti?

Energiatehokkuuden keinovalikoima on kehittynyt paljon viime vuosina ja se käsittää nykyisin mm. erilaiset uuden talotekniikan ratkaisut ja uusiutuvan omavaraisenergian. Pohjolan oloissa asuntojen lämmitystarpeen pienentäminen on kuitenkin edelleen energiatehokkaan rakentamisen perusta, ja tässä eristämisellä on keskeinen rooli.

Asuntojen energiatehokkuuden parantaminen lähtee rakennuksen ulkovaipasta, joka pitää sisällään alapohjan, ulkoseinät, yläpohjan, ovet ja ikkunat. Vaipan tulee olla hyvin eristetty ja tiivis, jotta vältetään tarpeeton lämmönhukka. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi kannattaa eristemateriaalien valinnassa huomoida sekä tuotteen tekniset ominaisuudet että asennettavuuteen liittyvät seikat.

Mineraalivillaeristeet ovat lämpö- ja kosteusteknisesti toimivia ja turvallisia ja kattavat kaikki rakennusten eristämisen sovellukset. Tämän lisäksi niiden valintaa puoltaa helppokäyttöisyys ja hyvä asennettavuus: mineraalivillatuotteet ovat joustavia, minkä ansiosta niiden asennus onnistuu kätevästi ilman että rakenteeseen syntyy rakoja. Sama ei päde kaikkiin markkinoilla oleviin eristeisiin, ja keskeinen riski lämpövuodoille ja muille ongelmille onkin eristeiden huolimaton tai virheellinen asentaminen. Rakojen välttäminen on erityisen vaikeaa asennettaessa jäykkiä eristeitä rankarakenteeseen.

Mineraalivillan käyttäjäystävällisiin ominaisuuksiin kuuluu myös sen huoltovapaus. Se kestää koko rakennuksen elinajan ja on siksikin oiva valinta jokaiselle helppoutta arvostavalle, ylimääräisiä lisäkuluja kaihtavalle kodin hankkijalle.

Uuden asunnon rakentajan on helppo vaikuttaa käytettäviin materiaaleihin ja tehdä kestäviä valintoja, mutta myös vanhan talon energiatehokkuutta voi ja kannattaa parantaa. Energiatehokkuusremontit maksavat itsensä aina takaisin pienentyneinä lämmityskuluina ja parantavat talon jälleenmyyntiarvoa.

Petri Viljanen
Myyntijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 30.9.2020.

Rakennusten energia-tehokkuuteen panostaminen on niin päästöjen kuin talouden näkökulmasta järkevää

Suomen ilmastopaneeli on selvittänyt, millaisia ilmastotoimia voitaisiin liittää koronapandemian aiheuttaman taantuman finanssipoliittiseen elvytykseen. Tuoreessa hankeraportissaan ilmastopaneeli nostaa esiin tehokkaimpina keinoina uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden edistämisen, joiden todetaan kasvattavan bruttokansantuotetta, työllisyyttä ja päästövähennyksiä myös pitkällä aikavälillä.

Rakennusten energiatehokkuuden merkitys päästöjen näkökulmasta ei yllätä, sillä tiedetään, että suurin osa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä lämmittämistä, jäähdyttämistä ja sähkönkulutusta. Rakennusten lämmityksen osuus Suomen energiankulutuksesta on kaikkiaan 35–40 %.

Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikutetaan suurelta osin rakentamisen aikana, lähtien rakennuksen suunnittelusta rakennustarvikkeiden valintaan ja työn toteuttamiseen. Energiatehokkuus ja eristäminen liittyvät toisiinsa saumattomasti: oikeaoppisesti eristetty rakennus pitää lämmön sisällä vähentäen merkittävästi asumisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Mineraalivillaeristeet ovat luotettava valinta energiatehokkuutta tavoiteltaessa, sillä niiden helppokäyttöisyys auttaa välttämään virheet asentamisessa ja takaa moitteettoman lämpöteknisen toimivuuden.

Nykyisin kansalliset energia- ja ilmastotavoitteet ovat rakennustekniikan luonteva lähtökohta, ja tulevaisuudessa passiivi- ja nollaenergiatalot tulevat epäilemättä yleistymään merkittävästi. Uudisrakentamisen vuosittainen volyymi vastaa kuitenkin vain noin yhtä prosenttia olemassa olevasta rakennuskannasta, mikä tarkoittaa, että vuonna 2050 noin 70 % koko rakennuskannasta muodostuu rakennuksista, jotka ovat olemassa jo tänään. Uusien rakennusten suunnitteleminen energiatehokkaiksi ei siis riitä päästötavoitteiden saavuttamiseksi, vaan keskeistä on, että jo olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen panostetaan merkittävästi.

Julkisten rakennusten energiatehokkuuteen sekä olemassa olevien korjaus- ja energiatehostamissuunnitelmien aikaistamiseen keskittyviä energiatehokkuusremontteja, joita Suomen ilmastopaneeli esittelee yhtenä vihreän elvytyksen keinona, onkin helppo kannattaa. Paitsi että ne vähentävät päästöjä, ne myös nostavat kiinteistöjen arvoa ja tuovat eri puolille Suomea työtä, joka nykyisessä taloustilanteessa on äärimmäisen tervetullutta.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja
Rockwool Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 17.9.2020.

Kun rakentamisen kokonaisuus toimii, ei sisäilmasta tarvitse olla huolissaan

Rakennusten kosteusvaurioista ja niihin liittyvistä sisäilmaongelmista on keskusteltu viime vuosina paljon, niin julkisten rakennusten yhteydessä kuin yksityisasuntoihin liittyen. Aihe herättää ymmärrettävästi huolta monessa asunnon ostamista tai rakennuttamista suunnittelevassa – oireita aiheuttavat tilat ja kalliit, suuritöiset remontit niiden korjaamiseksi ovat tietysti jokaisen kodin omistajan painajainen.

Julkisuudessa ongelmien ympärillä käyty keskustelu on ajoittain keskittynyt tiettyihin rakennusmateriaaleihin, kun taas samaan aikaan toisia materiaaleja mainostetaan sisäilman kannalta turvallisina vaihtoehtoina. Näin yksinkertaisesta ja mustavalkoisesta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys, ja aiheesta olisikin hyvä käydä avointa, rehellistä keskustelua, jotta asunnon ostajat ja rakentajat välttyisivät turhalta huolelta ja voisivat tehdä suunnitelmat ja materiaalivalinnat faktoihin pohjautuen.

Rakentaminen on kokonaisuus, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toiseen. Keskeisen tärkeää on huolellinen kosteustekninen suunnittelu sekä eri materiaalien käyttöominaisuuksien tuntemus. Kun kaikki rakentamisen vaiheet tehdään ammattitaidolla ja toteutus vastaa suunniteltua, lopputulos ei tuota yllätyksiä. Toki rakennusta tulee myös asianmukaisesti huoltaa ajan myötä.

Mikäli edellämainitussa kokonaisuudessa jokin palanen ei toimi ja esimerkiksi asennuksessa tapahtuu virheitä, ongelmia voi seurata, olivat käytetyt materiaalit mitä hyvänsä. Esimerkkejä tästä löytyy tiettynä aikakautena rakennetuista julkisista rakennuksista kuten kouluista, joita on viime vuosina jouduttu purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi. Menneet virheet värittävät kenties turhankin paljon vallitsevaa keskustelua, sillä niistä on sittemmin opittu ja nykyisin ymmärrys materiaalien ominaisuuksista ja vaatimuksista on aivan toista luokkaa kuin ennen.

Raikas, puhdas sisäilma on merkittävä tekijä rakennuksen käyttäjien hyvinvoinnin kannalta ja on hienoa, että sen toteutumiseen kiinnitetään nykyisin huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea, mm. Imatralta, jossa on haluttu erityisesti panostaa lasten ja nuorten terveellisiin oppimisympäristöihin. Mansikkalaan valmistuvassa Suomen suurimmassa puukoulussa on käytetty eristeenä kivivillaa ja koulun runkovaihe rakennettiin säältä suojassa, jotta rakenteisiin ei pääse kosteutta.

Kun rakentamisen eri työvaiheet toteutetaan asiaankuuluvasti ja laadukkaista materiaaleista niiden ominaisuudet ymmärtäen, ei sisäilmasta tarvitse olla huolissaan.

Petri Viljanen
Myyntijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 31.8.2020.

Vastuullista rakentamista

Vastuullinen rakentaminen on kovassa nosteessa. Niin asuntojen ostajia kuin rakentajia yhdistää pyrkimys mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen, ja asumiseen liittyvä ilmastokuormitus halutaan minimoida viisailla valinnoilla jo rakennusvaiheessa.

Tämä trendi näkyy vahvasti Tuusulan asuntomessuilla, jossa on laskettu ensimmäistä kertaa jokaisen messutalon ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Kun aikaisemmin on tarkasteltu vain asumisen käytön vaikutuksia, nyt huomioidaan siis myös rakennusmateriaalien, rakentamisen ja purkamisen aiheuttama ympäristökuormitus. Kokonaisvaltainen ajattelu on tervetullutta, sillä kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla on merkitystä hiilijalanjäljen kannalta.

Ympäristöystävällinen rakentaminen lähtee rakennuksen suunnittelusta ja siihen liittyvistä materiaalivalinnoista. Eristäminen on tärkeässä roolissa erityisesti energiatehokkuuden näkökulmasta. Markkinoilla on monenlaisia eristeitä, ja rakentajan kannattaakin tutustua huolella eri materiaalien ominaisuuksiin.

Luonnonmateriaaleista valmistettu mineraalivilla on pitkän käyttöhistoriansa aikana osoittanut lämpöteknisen toimivuutensa, ja se onkin ilmaston kannalta hyvä valinta eristeeksi kaikenlaisiin rakennuksiin. Sen helppo asennettavuus takaa, ettei rakenteeseen jää lämpöhukkaa aiheuttavia rakoja, ja se kestää huoltamatta koko rakennuksen iän. Mineraalivillan valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin jo muutamassa viikossa ja koko elinkaarensa aikana mineraalivillaeristeet säästävät yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energiamäärän.

Myös mineraalivillan uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet ovat viime vuosina kehittyneet merkittävästi, kiitos alalla tehdyn määrätietoisen työn. Esimerkkeinä voidaan mainita Parocin yhdessä Lassila&Tikanojan ja Eko-Expertin kanssa lanseeraama REWOOL-järjestelmä, jonka avulla rakennusteollisuudessa ja työmailla käytettävästä kivivillasta syntyvä leikkuuhukka saa uuden elämän puhtaana puhallusvillana. Saint-Gobain Finland puolestaan koordinoi EU-rahoitteista Wool2loop-hanketta, joka edistää mineraalivillojen muuttamista geopolymeereiksi, joista voi valmistaa ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja kuten ekobetonia.

Mineraalivillan ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ovat siis rakentamisen elinkaariajattelun näkökulmasta erittäin ajankohtaisia ja tukevat monin tavoin vastuullisen rakentamisen tavoitetta.

On tärkeää, että rakentamisen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään huomiota niin asuntomessuilla kuin niiden ulkopuolellakin. Mitä helpommaksi vastuulliset valinnat tehdään asunnon ostajille ja rakentajille, sen tehokkaammin rakentamisen hiilijalanjälkeen pystytään vaikuttamaan.

Johanna Harila
Markkinointijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 21.8.2020.

Mineraalivilla kestää aikaa

Elokuun pian koittaessa vietetään jälleen perinteisiä asuntomessuja, tällä kertaa Tuusulassa. Asuntomessuja on järjestetty jo 50 vuotta eikä loppua näy, mikä kertoo paljon oman kodin merkityksestä suomalaisille. Asumisen ja rakentamisen ratkaisut jaksavat kiinnostaa ihmisiä vuosikymmenestä toiseen, eikä ihme: asunto on useimmille meistä elämän suurin ja tärkein sijoitus, joka tarjoaa puitteet viihtyisälle, turvalliselle arjelle.

50-vuotisjuhlavuoden hengessä asuntomessuilla on luvassa katsauksia merkittäviin asumisen ilmiöihin historiassa sekä pohdintaa tulevaisuuden asumisesta. Vuosikymmenten aikana paljon on muuttunut aina rakentamisen tekniikoista erilaisiin tyylisuuntauksiin, mutta on myös asioita, jotka ovat pysyneet ennallaan.

Yksi aikaa kestäneistä rakentamisen ratkaisuista on mineraalivilla, jota on käytetty eristämiseen jo vuosikymmeniä. Mineraalivilla on käytössä koeteltu materiaali, jonka ominaisuudet on opittu pitkän käyttöhistorian aikana tuntemaan läpikotaisin. Verrattuna uudempiin eristämisen ratkaisuihin mineraalivillan etuina ovat varmuus, luotettavuus ja yllätyksettömyys. Mineraalivillaeristeet on helppo asentaa, mikä sujuvoittaa rakentajan työtä ja minimoi virheiden mahdollisuuden. Materiaalin joustavuus takaa hyvän lämpöteknisen toimivuuden, eikä mineraalivillaeristeitä tarvitse huoltaa vaan ne kestävät koko rakennuksen iän.

Seuraavien vuosikymmenten aikana kehitys rakentamisen ja asumisen saralla jatkuu, ja tulevaisuuden asuntomessuilla nähtäneen monenlaisia ratkaisuja, joista osan suosio on ohimenevä, osa taas jää pysyväksi osaksi suomalaista asumisen kulttuuria. Lähivuosien osalta on helppo ennustaa, että asumisen energiatehokkuusvaatimusten kasvaessa eristämisen merkitys ei ainakaan vähene. Samaan aikaan vastuullisuuskysymykset ja kestävä kehitys tulevat korostumaan materiaalivalinnoissa entisestään. Luonnonmateriaaleista valmistettava mineraalivilla, jonka kierrätysmahdollisuudet paranevat jatkuvasti, vastaa myös näihin tulevaisuuden vaatimuksiin.

Trendejä tulee ja menee, mutta parhaat ratkaisut pysyvät. Mineraalivilla on nyt ja tulevaisuudessa varma valinta rakentajille, jotka arvostavat hyvää asennettavuutta, laatua ja kestävyyttä sekä turvallista asumista.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja
Rockwool Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 30.7.2020.