Geopolymeerit muuttavat maailmaa – mineraalivillan uusiokäyttö on osa tulevaisuuden kestävää rakentamista

Helsingin Sanomat julkaisi vuodenvaihteessa tiedeartikkelin, joka käsitteli vaikuttavia lähitulevaisuuden ilmiöitä ja sitä, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020. Jutussa nousivat esille erilaiset ratkaisut, joilla hiilipäästöjä pyritään leikkaamaan rakennusteollisuudessa. Tässä yhteydessä erityistä huomiota saivat geopolymeerit, joista valmistetaan mm. ekobetonia.

Geopolymeerit ovat kiinnostaneet tutkijoita viime vuosina suuresti niiden kiertotaloutta tukevien mahdollisuuksien vuoksi. Niitä voi valmistaa monista eri teollisuusalojen sivutuotteista, ja niitä hyödyntämällä saadaan aikaiseksi ympäristöystävällisempää rakennusmateriaalia – kuten juuri edellä mainittua ekobetonia, jonka valmistuksen kerrotaan tuottavan yleensä 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin perinteisen betonin.

Miten tämä kaikki sitten liittyy mineraalivillaan? Paljonkin, sillä geopolymeerin valmistukseen voi käyttää myös rakennusten purkujätteistä kivivilloja ja lasivilloja, jotka muuten päätyisivät kaatopaikoille. Se ei ole mikään pikkujuttu: Euroopan tasolla puhutaan miljoonista tonneista jätettä, jonka vieminen kaatopaikalle maksaa 250 miljoonaa euroa vuodessa. Geopolymeerin raaka-aineena mineraalivillajäte voi saada uuden elämän, mikä säästää merkittävästi niin ympäristöä kuin rahaa.

Eristeteollisuus on osaltaan vahvasti mukana työssä mineraalivillan kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. Saint-Gobain Finlandin koordinoima, EU:lta miljoonien rahoituksen saanut Wool2loop-hanke edistää mineraalivillojen muuttamista rakennusmateriaaliksi. Se on hieno esimerkki alalla tehtävästä työstä, eikä se ole ainoa laatuaan.

Kestävä, ympäristöä säästävä rakentaminen on tulevaisuutta, jota haluamme olla mukana luomassa.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja, Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 9.1.2020.

Paloturvallisuuskeskustelussa katse eristeisiin

Asuntojen rakennukseen käytettävät muovimateriaalit nostettiin esiin terveysriskinä Ylen artikkelissa, joka käsitteli palomiesten työturvallisuutta. Artikkelin mukaan palomiesten korkea syöpäriski voi tulevaisuudessa nousta entisestään, sillä riski altistua haitallisille aineille ja kaasuille pelastustehtävissä on kasvamaan päin. Esimerkiksi asuntopaloissa kaasut ovat käyneet entistä myrkyllisemmiksi.

Yhtenä keskeisenä syynä mainitaan muovin määrän lisääntyminen rakennus- ja sisustusmateriaalina. Muovimateriaalit nopeuttavat rakennusten palamista, ja palaessaan niistä muodostuu myrkyllisiä, syöpävaarallisia kaasuja.

Muovia on esimerkiksi lattialaminaateissa, elektroniikkalaitteiden kuorissa ja sähköputkissa, mutta myös rakennusten eristeissä. Ylen haastattelema Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Juha Vinha kertoo, että esimerkiksi solumuovieristeiden käyttö seinäeristeenä sekä julkisten rakennusten yläpohjassa on lisääntynyt.

On syytä pohtia, ollaanko tässä kehityksessä menossa oikeaan suuntaan. Kaikilla eristemateriaaleilla on omat hyvät puolensa, mutta oli kyse sitten julkisista tai yksityisistä tiloista, turvallisuuden tulisi aina olla prioriteetti rakentamisen kokonaisuutta suunniteltaessa. Tunnetaanko esimerkiksi muovieristeiden riskit riittävän hyvin ja onko niiden kasvava käyttö perusteltua turvallisuusnäkökulma huomioiden?

Paloturvallisuutta tulisi ajatella laajasti niin asunnon käyttäjien kuin pelastushenkilökunnan kannalta. Suomessa syttyy keskimäärin kahdeksan asuntopaloa joka päivä, joten kyseessä ei ole vähäpätöinen asia.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Kirjoitus on julkaistu 1.11.2019.

Shhh! Puhemelu piinaa avokonttoreissa

Eristetty totuus -kampanja on viime kuukausina nostanut esille hyvän äänieristämisen merkitystä ihmisten hyvinvointiin niin kouluissa, kodeissa kuin työpaikoilla. Tärkeä teema ansaitsee edelleen huomiota, sillä se koskettaa arjessa meistä monia – kenties useimpia.

Usein meluhaitoista puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulevat rakennustyömaat ja moottoritiet; toisin sanoen voimakas, korvia särkevä mekkala, josta ei voi olla häiriintymättä. Hyvinvoinnille haitalliset äänet eivät kuitenkaan suinkaan aina ole näin ilmeisiä. Tämä käy ilmi Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta, josta Yle uutisoi hiljattain. Tutkimuksen mukaan puhemelu aiheuttaa stressiä ja häiritsee työntekoa. Etenkin avokonttoreissa kyseessä on yksi suurimmista työntekijöiden kokemista häiriötekijöistä. Häiritäkseen puheen ei edes tarvitse olla erityisen voimakasta – riittää, että sanoista saa selvän, sillä silloin ihminen pyrkii automaattisesti tulkitsemaan niiden sisältöä ja keskittyminen on tiessään.

Tutkimuksessa havaittiin, että tarpeettomalla puheäänellä on erittäin suuri vaikutus työtehokkuuteen työmuistia vaativissa tehtävissä. Koehenkilöiden stressihormonitasot kohosivat ja työkuormitus lisääntyi. Nämä ovat merkittäviä tuloksia, joiden soisi johtavan vakaviin pohdintoihin työpaikoilla.

Kuinka ongelmat sitten tulisi ratkaista?

Yhtenä vaihtoehtona tarjotaan nk. peiteääntä eli kaiuttimista soitettavaa taustakohinaa, johon ympärillä kuuluva puhe hukkuu siinä määrin, etteivät sanat erotu häiritsevästi. Keskeistä olisi kuitenkin kiinnittää työskentelytilojen akustiikkaan huomiota jo rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Avainasemassa on hyvä eristäminen ja siihen liittyvät oikeat materiaalivalinnat.

Markkinoilla olevissa eristemateriaaleissa on eroja, ja valintaa tehdessä on syytä pitää mielessä tilan käyttötarkoitus. Erityistä rauhaa ja hiljaisuutta vaativiin tiloihin kuten työpaikoille ykkösratkaisu on mineraalivilla, sillä sen ääntä eristävät ja vaimentavat ominaisuudet ovat ensiluokkaiset ja se taipuu moniin käyttötarkoituksiin. Villaisia vaimennuslevyjä voi asentaa niin kattoihin kuin seiniinkin, ja ne ovat palamattomina myös turvallinen valinta.

Vaikka parhaissa tapauksissa akustiikkaan kiinnitetään huomiota jo tiloja suunniteltaessa, ei koskaan ole liian myöhäistä. Työpaikkojen äänimaiseman muokkaaminen on mahdollista myöhemminkin, jos vain tahtoa löytyy. Tutkimustulosten perusteella sitä todella soisi löytyvän.

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 16.9.2019.

Huolehditaan hyvästä äänieristyksestä, ei eristetä elämää kaupungeista!

Alkusyksyn aikana kaupunkiympäristön meluhaitat ovat puhuttaneet pääkaupunkiseudulla. Keskustelua on käyty mm. yöllisen juhlimisen äänistä Kampissa, rakennustyömaiden aamuvarhain alkavasta melusta Kauniaisissa ja Jätkäsaaressa, raitiovaunujen kirskunnasta Käpylässä ja vuosittain järjestettävän Flow-festivaalin aiheuttamista meluhaitoista Suvilahdessa.

Kaupungissa asuessa ääniltä ei voi kokonaan välttyä. Terassit, raitiovaunut ja festivaalit kuuluvat kaupunkiympäristöön ja ovat osa sen viehätystä. Rakentaminenkaan ei kasvukeskuksissa lopu. Normaalin elämän tulisi kuitenkin olla mahdollista jokaiselle asuinpaikkaan katsomatta, eivätkä ulkoa kantautuvat äänet saisi missään nimessä vaarantaa lepoa ja hyvinvointia.

Kansallisen meluselvityksen mukaan lähes 40 prosenttia kaupunkilaisista asuu paikassa, joka on päivisin melualuetta eli joilla tie- ja katuliikenteen melutaso ylittää päiväajan ohjearvotason 55 dB. Kaupungistumisen edetessä muuttovirta käy pikkupaikkakunnilta suuriin asutuskeskuksiin, ja tulevaisuuden Suomessa melukysymykset koskettanevatkin yhä useampia. Tämä asettaa kaupunkisuunnittelulle ja rakentamiselle haasteita, mutta onneksi myös ratkaisuja löytyy. Yksi keskeisistä asioista, joihin on syytä kiinnittää huomiota, on eristäminen ja siihen liittyvät materiaalivalinnat.

Betonirakenteisissa julkisivuissa käytetään usein eristeen päälle tehtävää eristerappausta. Näissä rakenteissa mineraalivilloilla saadaan muihin eristeisiin verrattuna jopa 3 desibeliä parempia ilmaääneneristyslukuja liikennemelua vastaan – käytännössä siis tuplasti parempaa eristävyyttä! Mineraalivilla onkin ehdoton valinta kaupunkiasuntoja rakennettaessa. Etenkin vilkkaimpien katujen varrella eristemateriaalin meluntorjuntaominaisuuksilla on todella paljon merkitystä.

Onnistuneilla eristämisen ratkaisuilla pystytään pitämään ei-toivotut äänet kodin seinien ulkopuolella. Silloin ei aamuvarhainen työmaiden jyske herätä ennen aikojaan, ja iltaisin voi käpertyä kirjan kanssa nojatuoliin tai vetää peiton korviin silloinkin, kun naapuritalon terassilla tanssitaan salsaa.

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 27.8.2019.

Koulujen ääniympäristö vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin

Koulujen alkaessa keskustelu opettajien työhyvinvoinnista on jälleen ajankohtainen. Liian moni uupuu jo uransa alkuvaiheessa, ja alanvaihto on yleistä. Tilanne on laadukkaaseen koulutukseen nojaavan yhteiskuntamme kannalta huolestuttava, ja keinoja opettajien jaksamisen ja työssäviihtyvyyden parantamiseksi onkin syytä pohtia laajalti.

Yksi keskeinen, vähemmälle huomiolle jäänyt kuormittava tekijä opettajan työssä on levoton ääniympäristö. Puheenpulina, pulpetinkansien kolina ja tuolien kirskunta sekoittuvat käytävistä kuuluvaan askelten töminään, jonkun repussa pirahtaa puhelin soimaan ja takarivissä kinastellaan – tällaisia olosuhteita kukaan tuskin kaipaisi omalle työpaikalleen. Suurissa ryhmissä melu on arkipäivää, ja se vaikuttaa niin opettajien jaksamiseen kuin oppilaiden keskittymiseen, käytökseen ja oppimiseen. Pitkät päivät jatkuvan hälyn keskellä syövät energiaa ja työskentelyn iloa. Keinoja ongelman ratkaisemiseksi on kuitenkin olemassa.

Onnistuneilla akustiikkaratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla pystytään tehokkaasti vaimentamaan melua ja luomaan rauhalliset olosuhteet työnteolle ja opiskelulle. Aihetta käsitteli blogikirjoituksessa konseptikehittäjä ja entinen opettaja Pauli Pallaskorpi, joka kertoo akustiikkaratkaisujen ja materiaalivalintojen vaikuttaneen omalla kohdallaan merkittävästi hänen opettajantyön aikaiseen kokemukseensa työhyvinvoinnista – enemmän kuin hän tuolloin ymmärsikään. Pallaskorven mukaan sekä opettajien että työnantajan pitäisi tuntea paremmin kouluissa vallitsevat työskentelyolosuhteet ja niiden vaikutukset terveyteen. Tähän on helppo yhtyä.

Ääniympäristöltään ihanteellisten tilojen suunnittelu ja rakentaminen on kokonaisuus, jossa tarvitaan näkemystä ja ammattitaitoa. Eristemateriaaleista mineraalivilla on ylivoimainen ääntä eristäviltä ominaisuuksiltaan, ja paloturvallisena ja kestävänä materiaalina se soveltuu muutenkin hyvin käytettäväksi oppilaitoksissa ja julkisissa tiloissa. Villaisilla vaimennuslevyillä voidaan muodostaa paitsi ensiluokkaisesti toimivia, myös visuaalisesti miellyttäviä ratkaisuja erilaisiin tiloihin ja ympäristöihin. Perinteisissä luokkahuoneissa äänitasoa voidaan alentaa mm. kattoon asennettavilla äänenvaimennuslevyillä, kun taas avoimissa työskentelytiloissa toimivat hyvin äänen etenemistä ja vaakaheijastuksia vähentävät seinävaimennuslevyt.

Ääniergonomiset seikat eivät yksin ratkaise opettajien työssäjaksamisen ongelmia, mutta tärkeä osa kokonaisuutta ne ovat. Rakennukset ja tilat vaikuttavat hyvinvointiin, ja miellyttävä ääniympäristö parantaa suuresti elämänlaatua.

Satu Nurminen
Markkinointiviestintäpäällikkö ISOVER
Saint-Gobain Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 15.8.2019.

Asuntomessuilta vinkkejä remonttireiskoille

Kouvolassa järjestettävillä Suomen Asuntomessuilla on tänä vuonna ennätysmäärä korjausrakentamiskohteita, ja alkava viikko (29.7.-4.8.2019) onkin teemaltaan Remppaviikko. Viikon aikana messuvieraat pääsevät tutustumaan alueen vanhaan rakennuskantaan, minkä lisäksi omiin remonttihankkeisiinsa saa halutessaan asiantuntijoiden neuvoja. Tämä onkin monelle vapaa-ajan remonttireiskalle hyödyllinen mahdollisuus: ammattilaisen ohjeet auttavat pääsemään lopputulokseen, jonka takaa ei paljastu ikäviä yllätyksiä useidenkaan vuosien kuluessa.

Remppaviikon teema puhuttelee monia suomalaisia. Meillä on perinteisesti ollut vahva korjaamisen ja itse tekemisen kulttuuri, ja mikäpä sen parempaa kuin antaa vanhoille rakennuksille uusi elämä, jossa oman käden jälki näkyy. Rakennuksen elinkaaren pidentäminen vanhaa korjaamalla on myös ekologisesta näkökulmasta katsottuna järkevää.

Korjausrakentamisessa, kuten rakentamisessa yleensäkin, on tärkeää huolellisen suunnittelun ohella se, että itse toteutus vastaa suunniteltua. Ongelmia syntyy, jos tekijällä on enemmän intoa kuin taitoa, ja ymmärrys eri materiaalien käyttöominaisuuksista puuttuu. Tämä pätee myös eristämiseen.

Mineraalivillaeristeiden etuna on eräs tärkeä ominaisuus, jota jokainen remonttimies kiittää – nimittäin hyvä asennettavuus. Helposti käsiteltävän materiaalin ansiosta työ sujuu vaivatta ja ilolla. Tästä huolimatta kokemattoman remontoijan on aina suositeltavaa kääntyä eristysasioissa ammattilaisten puoleen.

Laadukkailla ja kestävillä mineraalivillaeristeillä voidaan kätevästi päivittää vanha rakennus nykyaikaan. Lopputuloksessa yhdistyvät lämpö, rauhallisuus, paloturvallisuus ja raikas sisäilma – toisin sanoen kaikki tärkeimmät ainekset hyvään asumiseen!

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Kirjoitus on julkaistu 29.7.2019.

Katse asuntojen ekotoimivuuteen

Kouvolan Pioneeripuistossa alkavat pian Suomen Asuntomessut. Perinteikäs tapahtuma kokoaa yhteen rakennus-, remontointi-, sisustus- ja viherrakentamisalojen yritykset ja esittelee messuvieraille uusia asumisen ratkaisuja sekä rakentamisen ideoita, historiaa unohtamatta.

Monissa messukohteissa tavoitellaan tänä vuonna ekotoimivuutta ja pientä hiilijalanjälkeä yhdistettynä asumismukavuuteen. Tähän liittyvät mm. energiataloudellisuus ja kestävän kehityksen mukaiset materiaalivalinnat, jotka syystäkin ovat tärkeitä monille asunnon hankintaa suunnitteleville.

Ekotoimivuuden käsitteen avulla kuvataan kodin toimivuuden tasoa suhteessa ympäristökuormaan: nykyajan hyvä asuminen ei tingi sen enempää asukkaan kuin ympäristönkään hyvinvoinnista. Myös hyvä eristäminen huomioi niin ekologiset seikat, mukavuuden kuin turvallisuuden.

Luonnon raaka-aineista valmistettavissa mineraalivillaeristeissä yhdistyvät kaikki edellä mainitut tärkeät ominaisuudet. Ne ovat ekologisesti kestävä valinta, sillä niiden valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin alle puolessa vuodessa. Koko elinkaarensa aikana ne säästävät jopa yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energiamäärän. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kehittyessä vinhaa vauhtia ympäristöhyödyt kasvavat entisestään.

Asukkaan kannalta mineraalivillaeristeiden ehdottomia etuja ovat niiden palamattomuus ja hyvä ääneneristävyys. Ne myös kestävät rakennuksen koko käyttöiän ilman, että niitä tarvitsee huoltaa.

Rakentamisen ratkaisuissa valinnanvaraa on runsaasti, mikä voi olla kodin hankkijalle haaste. Asuntomessujen parhaita puolia onkin mahdollisuus katsella ja vertailla, saada tietoa uusista innovaatioista ja uusia näkökulmia vanhoihin ratkaisuihin. Tältä pohjalta oman unelmakodin ääriviivat vähitellen tarkentuvat ja varmuus päätösten tekemiseen kasvaa.

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 11.7.2019.

Hyvä ääneneristäminen parantaa elämänlaatua

Melu on tutkitusti ilmansaasteiden ohella yksi keskeisimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan laajaan ympäristöterveyskyselyyn pohjautuvan asiantuntija-artikkelin mukaan altistuminen melulle voi muun muassa aiheuttaa stressiä, vähentää viihtyvyyttä ja häiritä unta. Tämä on helppo uskoa – varmasti jokainen meistä on kokenut, miltä tuntuu herätä poran jyrinään liian varhain lauantaiaamuna, kun seinän takana tehdään remonttia. Jos tilanne on jatkuva, siitä on hupi kaukana.

Ulkoa tuleva liikenteen aiheuttama melu on kaupungeissa yleinen ongelmien aiheuttaja, mutta rakennusten ääneneristävyyteen vaikuttavat myös monet muut seikat aina teknisistä järjestelmistä rappukäytävästä kuuluviin ääniin. Heikosti eristetyissä taloissa jopa naapurin television ja radion äänet voivat muodostua piinallisiksi. Rakennusten ääneneristävyyteen kannattaakin panostaa myös muualla kuin pahimmilla melualueilla – tämä pätee niin koteihin kuin työpaikkoihin, joilla melu on työtehon kannalta merkittävä häiriötekijä.

Eristemateriaalilla on meluntorjunnan kannalta paljonkin väliä. Betonirakenteisissa julkisivuissa on yleistynyt eristeen päälle tehtävä eristerappaus. Näissä rakenteissa mineraalivilloilla saadaan muihin eristeisiin verrattuna tyypillisesti jopa 3 desibeliä parempia ilmaääneneristyslukuja liikennemelua vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa tuplasti parempaa eristävyyttä liikennemelua vastaan. Mineraalivilla on siis ykkösvalinta, kun halutaan rakentaa äänimaisemaltaan rauhallisia tiloja.

Eristevalintoihin kannattaa kiinnittää huomiota muutoinkin kuin rakennusten julkisivuissa. Hyvä ääneneristys huoneiston sisällä lisää asumisen viihtyvyyttä mahdollistaen rauhallisen levon, yksityisyyden, keskittymisen työhön ja vaikkapa aloittelevan viulistin harjoitukset ilman ympäristön kohtuutonta kärsimystä. Parhaimmillaan hyvä eristäminen voikin parantaa yleisen elämänlaadun ohella myös perhe- ja naapurisuhteita!

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 20.6.2019.