Euroopan komissio julkaisi hiljattain Renovation Wave -nimisen korjausrakentamisen aloitteen. Ehdotuksessa esitetään toimia ja tavoitteita, joilla pyritään parantamaan Euroopan nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta.

Korjausrakentamisen aloite on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelman toimeenpanoa, jolla tähdätään siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi ministeriön tiedotteessa aloitteen olevan erittäin tervetullut ja ajankohtainen. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

”Peruskorjausten aalto” on varmasti tervetullut koko Euroopan laajuudelta – monissa maissa on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, jonka muuttaminen energiatehokkaammaksi olisi ilmaston kannalta aidosti merkittävä teko. Komissio on myös tunnistanut rakennuskannan korjaamisen tehostamisen tärkeäksi tekijäksi Euroopan talouden elvyttämisessä koronakriisin keskellä.

Myös Suomen osalta tarve energiaremonteille on todellinen ja oikea ajankohta toimenpiteille juuri nyt, kun talous on tiukalla ja työstä pulaa. Ilmastonäkökulmastakin Suomen olemassaolevan rakennuskannan energiatehokkuuteen kannattaa todella panostaa, sillä kylmän pohjoisen maan rakennusten lämmittämiseen kuluu erityisen paljon energiaa. Rakennusten oikeaoppinen eristäminen laadukkailla materiaaleilla on yksi tärkeimmistä keinoista energiatehokkuuden parantamiseksi.

Koronakriisiin löydettäneen ennemmin tai myöhemmin ratkaisu, mutta tapahtuipa se milloin tahansa, varmuudella voidaan sanoa, että ilmastonmuutokset tuomat haasteet ovat silloin yhä edessämme – kenties vielä akuutimpina kuin nyt. Viisautta on pyrkiä vaikuttamaan viivyttelemättä ja sellaisin keinoin, jotka tämänhetkisessä tilanteessa ovat mahdollisia ja järkeviä. Rakennusten peruskorjaaminen energiatehokkaammiksi on konkreettista, aidosti vaikuttavaa työtä kestävämmän, puhtaamman tulevaisuuden eteen ja samaan aikaan parasta mahdollista koronaelvytystä taloudelle.

Toivottavaa on, että komission aloite johtaa konkreettisiin toimiin niin Suomessa kuin muualla Euroopassa ja voimme tulevaisuudessa olla ylpeitä energiatehokkaasta, vähähiilisestä rakennuskannasta.

Gunnar Forsman
Puheenjohtaja
Finnisol ry

Kirjoitus on julkaistu 22.10.2020.

Energiatehokkaasta rakentamisesta puhutaan nykyisin paljon. Sekä kuluttajat että rakentajat ovat yhä ympäristötietoisempia ja erilaisten rakennusvaiheen valintojen vaikutus asumisen hiilijalanjälkeen tiedostetaan entistä paremmin. Samaan aikaan asunnon energiatehokkuus on myös kustannuskysymys – kukapa ei haluaisi säästää kuukausittain rahaa mm. lämmityskuluissa.

Mitä kaikkea uutta asuntoa hankkivan sitten tulisi käytännössä huomioida, jos toiveissa on mahdollisimman energiatehokas koti?

Energiatehokkuuden keinovalikoima on kehittynyt paljon viime vuosina ja se käsittää nykyisin mm. erilaiset uuden talotekniikan ratkaisut ja uusiutuvan omavaraisenergian. Pohjolan oloissa asuntojen lämmitystarpeen pienentäminen on kuitenkin edelleen energiatehokkaan rakentamisen perusta, ja tässä eristämisellä on keskeinen rooli.

Asuntojen energiatehokkuuden parantaminen lähtee rakennuksen ulkovaipasta, joka pitää sisällään alapohjan, ulkoseinät, yläpohjan, ovet ja ikkunat. Vaipan tulee olla hyvin eristetty ja tiivis, jotta vältetään tarpeeton lämmönhukka. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi kannattaa eristemateriaalien valinnassa huomoida sekä tuotteen tekniset ominaisuudet että asennettavuuteen liittyvät seikat.

Mineraalivillaeristeet ovat lämpö- ja kosteusteknisesti toimivia ja turvallisia ja kattavat kaikki rakennusten eristämisen sovellukset. Tämän lisäksi niiden valintaa puoltaa helppokäyttöisyys ja hyvä asennettavuus: mineraalivillatuotteet ovat joustavia, minkä ansiosta niiden asennus onnistuu kätevästi ilman että rakenteeseen syntyy rakoja. Sama ei päde kaikkiin markkinoilla oleviin eristeisiin, ja keskeinen riski lämpövuodoille ja muille ongelmille onkin eristeiden huolimaton tai virheellinen asentaminen. Rakojen välttäminen on erityisen vaikeaa asennettaessa jäykkiä eristeitä rankarakenteeseen.

Mineraalivillan käyttäjäystävällisiin ominaisuuksiin kuuluu myös sen huoltovapaus. Se kestää koko rakennuksen elinajan ja on siksikin oiva valinta jokaiselle helppoutta arvostavalle, ylimääräisiä lisäkuluja kaihtavalle kodin hankkijalle.

Uuden asunnon rakentajan on helppo vaikuttaa käytettäviin materiaaleihin ja tehdä kestäviä valintoja, mutta myös vanhan talon energiatehokkuutta voi ja kannattaa parantaa. Energiatehokkuusremontit maksavat itsensä aina takaisin pienentyneinä lämmityskuluina ja parantavat talon jälleenmyyntiarvoa.

Petri Viljanen
Myyntijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 30.9.2020.

Suomen ilmastopaneeli on selvittänyt, millaisia ilmastotoimia voitaisiin liittää koronapandemian aiheuttaman taantuman finanssipoliittiseen elvytykseen. Tuoreessa hankeraportissaan ilmastopaneeli nostaa esiin tehokkaimpina keinoina uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden edistämisen, joiden todetaan kasvattavan bruttokansantuotetta, työllisyyttä ja päästövähennyksiä myös pitkällä aikavälillä.

Rakennusten energiatehokkuuden merkitys päästöjen näkökulmasta ei yllätä, sillä tiedetään, että suurin osa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä lämmittämistä, jäähdyttämistä ja sähkönkulutusta. Rakennusten lämmityksen osuus Suomen energiankulutuksesta on kaikkiaan 35–40 %.

Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikutetaan suurelta osin rakentamisen aikana, lähtien rakennuksen suunnittelusta rakennustarvikkeiden valintaan ja työn toteuttamiseen. Energiatehokkuus ja eristäminen liittyvät toisiinsa saumattomasti: oikeaoppisesti eristetty rakennus pitää lämmön sisällä vähentäen merkittävästi asumisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Mineraalivillaeristeet ovat luotettava valinta energiatehokkuutta tavoiteltaessa, sillä niiden helppokäyttöisyys auttaa välttämään virheet asentamisessa ja takaa moitteettoman lämpöteknisen toimivuuden.

Nykyisin kansalliset energia- ja ilmastotavoitteet ovat rakennustekniikan luonteva lähtökohta, ja tulevaisuudessa passiivi- ja nollaenergiatalot tulevat epäilemättä yleistymään merkittävästi. Uudisrakentamisen vuosittainen volyymi vastaa kuitenkin vain noin yhtä prosenttia olemassa olevasta rakennuskannasta, mikä tarkoittaa, että vuonna 2050 noin 70 % koko rakennuskannasta muodostuu rakennuksista, jotka ovat olemassa jo tänään. Uusien rakennusten suunnitteleminen energiatehokkaiksi ei siis riitä päästötavoitteiden saavuttamiseksi, vaan keskeistä on, että jo olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen panostetaan merkittävästi.

Julkisten rakennusten energiatehokkuuteen sekä olemassa olevien korjaus- ja energiatehostamissuunnitelmien aikaistamiseen keskittyviä energiatehokkuusremontteja, joita Suomen ilmastopaneeli esittelee yhtenä vihreän elvytyksen keinona, onkin helppo kannattaa. Paitsi että ne vähentävät päästöjä, ne myös nostavat kiinteistöjen arvoa ja tuovat eri puolille Suomea työtä, joka nykyisessä taloustilanteessa on äärimmäisen tervetullutta.

Esa Mäki
Toimitusjohtaja
Rockwool Finland Oy

Kirjoitus on julkaistu 17.9.2020.

Rakennusten energiatehokkuuden merkityksestä ilmastotavoitteille vallitsee laaja yksimielisyys, mutta aihetta käsittelevä julkinen keskustelu keskittyy usein uudisrakentamiseen siinä missä korjausrakentamisen mahdollisuudet jäävät vähemmälle huomiolle. Kuitenkin suurin potentiaali muutokseen piilee juuri vanhemmissa rakennuksissa.

Tosiasia on, että Suomen rakennuskanta uudistuu hyvin hitaasti: uudisrakentamisen vuosittainen volyymi vastaa vain noin yhtä prosenttia olemassa olevasta rakennuskannasta. Näin ollen vuonna 2050 noin 70 % koko rakennuskannasta muodostuu rakennuksista, jotka ovat olemassa jo nyt. Jos ja kun asumisesta koituvia päästöjä halutaan tulevina vuosina merkittävästi leikata, tulee huomio kiinnittää näihin rakennuksiin ja niiden energiatehokkuuteen.

Puutteellisesta eristämisestä johtuvat lämpövuodot lisäävät asuntojen energiankulutusta ja tuntuvat myös asukkaan kukkarossa korkeampina lämmityskustannuksina. Ongelmat ovat kuitenkin korjattavissa. Käytännössä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen lähtee rakennuksen ulkovaipasta, joka pitää sisällään alapohjan, ulkoseinät, yläpohjan, ovet ja ikkunat. Vaipan tulee olla hyvin eristetty ja tiivis, jotta vältetään tarpeeton lämmönhukka.

Mineraalivillatuotteet kattavat kaikki rakennusten eristämisen sovellukset. Ne ovat lämpö- ja kosteusteknisesti toimivia, ja niiden erityisenä etuna on hyvä asennettavuus: ne ovat joustavia ja siksi niiden asennus onnistuu ilman, että rakenteeseen syntyy lämpövuodot mahdollistavia rakoja.

Uudisrakentamisen investoinnit energiatehokkuuteen ovat yleensä varsin kannattavia ja siksi niitä tehdään kiitettävästi, mutta korjausrakentamisen osalta näin ei aina välttämättä ole. Investointien tuottovaatimus tulisi kuitenkin asettaa realistiseksi, sillä korjaamisen edut tulevat esiin pitemmällä aikavälillä: suuri osa olemassa olevaan rakennuskantaan tehtävistä toimenpiteistä vaikuttaa ainakin 40–50 vuotta ennen kuin rakennus vaatii uudelleen korjaamista. Mineraalivillaeristeet eivät asennuksen jälkeen vaadi huoltoa ja ne kestävät koko rakennuksen iän.

Kansallisten ilmastotavoitteiden ohella on myös muita yhteiskunnallisia näkökulmia, jotka puoltavat vahvasti korjausrakentamisen lisäämistä. Yhtenä tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista mainittakoon uusien työpaikkojen syntyminen. Korjausrakentaminen kehittää myös teollisuuden sekä palvelusektorin osaamista ja luo vientimahdollisuuksia uudelle teknologialle. Lisäksi korjaamalla voidaan nostaa asuinalueiden statusta.

Väheksyä ei pidä myöskään yksilön näkökulmaa. Korjaaminen on tehokas keino parantaa asumisen laatua. Asumisen mukavuus, edulliset lämmityskustannukset ja terveellinen sisäilma ovat asioita, jotka ovat tärkeitä kaikille asumismuotoon katsomatta.

Johanna Harila
Markkinointijohtaja
Paroc Oy Ab

Kirjoitus on julkaistu 14.3.2020.