Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n kansallisen toimeenpanon valmistelu etenee, ja toimeenpanovaihe tarjoaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle rakennusalalle. Uusiutuva lainsäädäntö tuleekin nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena toimialan kehittämisessä kohti entistä kestävämpiä rakentamisen ratkaisuja ja toimintamalleja. Samalla luodaan edellytykset kestävään kasvuun koko kansantaloudelle.
Direktiivin ensisijaisena tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. EPBD tuo mukanaan uusien vaatimusten lisäksi myös uusia mahdollisuuksia, joiden toteutuminen on pitkälti kiinni toimeenpanon onnistumisesta. Samalla on tärkeää muistaa, että kaikki ratkaisut tarvitaan mukaan tavoiteltaessa päästötöntä rakennuskantaa vuonna 2050.
Toimeenpano on tärkeää tehdä kokonaisvaikutuksiltaan markkinatalousmyönteisesti siten, että direktiivin tavoite kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentämisestä toteutetaan samanaikaisesti markkinaa vahvistaen. Näin varmistetaan, että direktiivistä ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia valtiontaloudelle – ja että direktiivin päätavoite voidaan ylipäätään saavuttaa.
Ajatushautomoista vauhtia ratkaisuihin
Finnisol toimii aktiivisesti sen eteen, että löydämme kestäviä ja liiketoimintalähtöisiä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Olemme käynnistäneet EPBD & Kestävä rahoitus -ajatushautomon kestävän rahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi korjausrakentamisessa yhdessä EK:n, Finanssialan ja kiinteistö- ja rakennusalan arvoketjun toimijoiden kanssa.
Ajatushautomossa pääosassa on tiedonkulun tehostaminen eri rajapintojen yli arvoketjussa toimenpiteillä, jotka ovat KIRA- ja rahoitusalan itsensä toteutettavissa. Kestävän rakentamisen ongelma on aloja yhdistävä, joten meidän on se myös yhdessä taklattava. Vain siten voimme luoda riittävät edellytykset ja volyymin kiinteistöjen älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen rahoittamiselle.
Korjausrakentamisesta kasvua rakennusalalle
Toimet energiatehokkuuden parantamiseksi on luontevaa yhdistää toiseen nousevaan trendiin, korjausrakentamiseen. ROTI 2025 -raportin mukaan korjaustarpeen määrä arvioidaan jo hurjan 80 miljardin euron suuruusluokkaan. Korjaustarpeen muuntaminen hankkeiksi tarkoittaisi siis jo yli 100 miljardin euron mahdollisuutta KIRA- ja rahoitusalalle.
EPBD:n energiatehokkuuden parantamisvaatimusten vaikutukset kiinteistövarallisuuden kehitykseen on syytä arvioida tarkkaan, sillä kansallisvarallisuutemme lepää kiinteistöissä. Suurena riskinä on, että EPBD:n tavoitteleman saneerausaallon sijaan seurauksena voi olla mittava purkuaalto ja suuruusluokassaan historiallinen menetys kansallisvarallisuudessa.
Oikein toimeenpantuna EPBD tarjoaa isoja kaupallisia mahdollisuuksia Suomelle. Meidän kaikkien tehtävänä on varmistaa, että näin myös tapahtuu.
Petri Backström
toiminnanjohtaja
petri.backstrom@rt.fi
+358 50 521 1888